Perustelut
Kuvaus
Satakunnan maakuntakaavan 2050 laatiminen käynnistyi Satakuntaliiton maakuntahallituksen päätöksellä vuoden 2021 lopussa. Maakuntakaava 2050 laaditaan kaikkia maankäyttömuotoja kattavana kokonaismaakuntakaavana, jolloin käsitellään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja kehittämisen kannalta tarpeelliset alueet koko maakunnan alueella.
Kaavan valmisteluvaiheen aineisto oli nähtävillä loppuvuodesta 2024 ja siitä annettiin tuolloin lausunto (kaupunginhallitus 13.1.2025 § 6). Nyt maakuntakaavan 2050 laadinta on edennyt ehdotusvaiheeseen. Satakuntaliiton maakuntahallitus päätti 23.2.2026 kokouksessaan pyytää Satakunnan maakuntakaavan 2050 ehdotusvaiheen aineistosta maankäyttö- ja rakennusasetuksen 13 §:n mukaiset lausunnot viranomaisilta ja sidosryhmiltä. Keskeiset asiakirjat ovat luettavissa maakuntahallituksen kokouspöytäkirjan 23.2.2026 liitteistä https://satakunta.tweb.fi/ktwebscr/pk_attn_tweb.htm?id=169029.
Kaupunginhallitukselle tehty ehdotus Porin kaupungin lausunnoksi koostuu 1. elinvoima- ja ympäristölautakunnan 6.5.2026 § 62 hyväksymästä lausunnosta ja 2. teknisen toimialan infrayksikön valmistelemasta lausunnosta, ja on seuraava:
1. Elinvoima- ja ympäristölautakunnan lausunto
Pori on maakunnan suurin väestö- ja työpaikkakeskittymä, ja alueella korostuvat erityisesti Kokemäenjoen suiston ja rannikkovyöhykkeen poikkeuksellinen luonnonarvojen kokonaisuus, valtakunnallisesti merkittävä tulvariskialue, sekä teollisuuden, satamien ja kemikaalilaitosten vaikutukset. Lisäksi alueella on laajat Natura 2000 -alueet ja rannikon lintualueet.
Maakunnan tarkoituksenmukainen alue- ja yhdyskuntarakenne
Kaavaselostuksessa todetaan, että tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väkiluvun lasku jatkuu Satakunnassa yli 1 000 hengen vuosivauhtia koko vuoteen 2040 asti ulottuvan ennustejakson ajan. Samoin jatkuu väestön ikääntymiskehitys ja tulevaisuudessa nuorten ikäluokkien osuus on entistä pienempi suhteessa vanhuusväestöön. On hyvä pohtia, onko maakuntakaavatason suunnittelussa tarpeen kiinnittää huomiota kaupunkiympäristöön myös esimerkiksi ikääntyvän väestön ja esteettömyyden näkökulmista.
Taajamatoimintojen alueita koskee suunnittelumääräys ”Alueen huolto- ja joukkoliikenteen sekä jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota tarkoituksenmukaisuuteen ja häiriöttömyyteen.” Määräys ehdotetaan muutettavaksi muotoon: Alueen liikennejärjestelyjen suunnittelussa on huomioitava kaikki kulkumuodot ja parannettava kävelyn ja pyöräilyn sujuvuutta ja väylien esteettömyyttä.
Keskustatoimintoja koskee seuraava suunnittelumääräys: ”Keskustatoimintojen alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota alueen arkkitehtuuriin, ympäristökuvaan, ominaispiirteisiin, viihtyisyyteen ja toimivuuteen. Alueen huolto- ja joukkoliikenteen sekä jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota tarkoituksenmukaisuuteen ja häiriöttömyyteen. Suunnittelussa on lisäksi kiinnitettävä huomiota viher- ja virkistysverkon riittävyyteen ja jatkuvuuteen sekä hulevesien hallintaan. Aluetta suunniteltaessa on varauduttava riittävään palvelu- ja liiketilatarjontaan”.
Ilmastonmuutokseen ja sään ääri-ilmiöihin varautuminen ovat jo nyt aivan keskeisiä huomioon otettavia asioita alueiden käytön suunnittelun kaikilla tasoilla puhumattakaan tulevista vuosikymmenistä. Viher- ja virkistysverkon riittävyys ja jatkuvuus sekä hulevesien hallinta tuleekin sisällyttää heti suunnittelumääräyksen ensimmäiseen virkkeeseen tasavertaisena asiana arkkitehtuurin, ympäristökuvan, ominaispiirteiden, viihtyisyyden ja toimivuuden kanssa. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee ratkaistavaksi tarkemmat luontopohjaiset ratkaisut kuten hulevesien viivyttäminen tai katupuiden säilyttäminen ja istuttaminen.
Palvelujen alue -merkinnällä osoitetaan julkisten ja yksityisten palvelujen ja hallinnon alueita. Alueelle voidaan sijoittaa myös paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan yksiköitä. Suunnittelumääräystä on hyvä täydentää siten, että siinä huomioidaan kohteiden saavutettavuus kaikilla kulkumuodoilla.
Maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset
VT2-VT8 välisen maantien pohjoispuolelle on esitetty laaja taajamatoimintojen alue, joka on varattu asumiseen ja muille taajamatoiminnoille. Alueen läntiseen reunaan, valtatien 8 viereen on osoitettu pienehkö työpaikka-alue. Alue on kokonaisuudessaan tärkeä liikenteellinen solmukohta, joten työpaikka-aluetta tulee laajentaa pidemmälle uuden maantien vierustalle. Taajamatoimintojen aluetta tulee vastaavasti supistaa niin, että se jää työpaikka-alueen pohjoispuolelle.
Lautakunnan mielestä on hyvä asia, että Peittoon kiertotalouden ja jätehuollon alueen länsipuolelle on osoitettu teollisuustoimintojen kehittämisen kohdealue. Merkintä mahdollistaa näin ollen alueen tutkimisen teolliseen toimintaan yksityiskohtaisemman kaavoituksen yhteydessä. Mäntyluodon sataman osalta satama-aluetta tulee sen sijaan supistaa ja teollisuusaluetta puolestaan laajentaa lännen suuntaan. Teolliselle toiminnalle on kysyntää ja tonttien osoittaminen satama-alueelle on hankalaa.
Lautakunta pitää myös hyvänä Yyterin matkailualueen selvitysalueen merkintää UPM lomakylän alueelle. Merkintä antaa mahdollisuuden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa selvittää alueen soveltuvuuden matkailupalvelujen toiminnalle.
Kokemäenjoen tulvariskit ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Pori on nimetty valtakunnallisesti merkittäväksi tulvariskialueeksi, ja Kokemäenjoki on Suomen merkittävin yksittäinen tulvariskivesistö. Lautakunta esittää, että maakuntakaavaan sisältyvät tulvariskien hallintaan ja hulevesitulviin liittyvät suunnittelumääräykset säilytetään vähintään esitetyllä tasolla.
Luonnon monimuotoisuus ja ekologinen verkosto
Porin alueella sijaitsee valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä luontokokonaisuuksia, kuten Kokemäenjoen suisto ja Preiviikinlahti sekä Yyterin–Ahlaisten–Kuuminaisten rantavyöhyke. Lisäksi kaupungin alueella sijaitsevat Satakunnan laajimmat ekologiset yhteydet rannikon ja Pohjois-Satakunnan suuntaan.
Maakuntakaavan tavoitteissa korostetaan luontokadon pysäyttämistä ja luonnon monimuotoisuuden turvaamista. Kaavaselostuksessa tunnistetaan EU:n ja kansalliset biodiversiteettitavoitteet, mutta kaavaehdotuksessa ei esitetä mitattavaa tasoa, jolla Satakunta osaltaan toteuttaisi nämä tavoitteet. Esimerkiksi ekologista kompensaatiota ei ole sisällytetty kaavakartan ratkaisuihin eikä kaavamääräyksiin ohjaavaksi periaatteeksi.
Määräyksiä, joiden mukaan pyritään ehkäisemään merkittävien haitallisten luontovaikutusten ja yhteisvaikutusten syntyminen on syytä vielä terävöittää. Pelkkä pyrkimys ei riitä turvaamaan ekologisen kestävyyden toteutumista yksityiskohtaisia sijaintiratkaisuja suunniteltaessa. Sama ongelma liittyy niin ikään koko maakuntakaava-aluetta koskevaan aurinkoenergian suunnittelumääräykseen. Sen mukaan aurinkoenergian tuotantoalueiden sijoittumista luonnontilaisen kaltaisille soille, yhtenäisille metsäalueille ja muille viherrakenteen kannalta merkittäville alueille tulee välttää. Koska kyseiset hankkeet jo nykyisellään ovat useimmiten useiden satojen hehtaarien suuruisia, lautakunta esittää, että määräys muutetaan muotoon: Aurinkoenergian tuotantoalueita ei tule sijoittaa luonnontilaisen kaltaisille soille, yhtenäisille metsäalueille ja muille viherrakenteen kannalta merkittäville alueille.
Ekologisen verkoston yhteydet ja yhteystarpeet on kaavaehdotuksessa merkitty selkeästi ja ohjaavasti, joskin yhteyksissä on havaittavissa katkeilevuutta. Samoin suunnittelumääräyksen yleispiirteisyys sallia useita eri maankäyttömuotoja kuten maa- ja metsätalous sekä Puolustusvoimien toiminta ja sen kehittäminen, jättää epäselväksi, mitkä kaikki maankäyttömuodot ovat sallittuja. Tämä näkökulma tuotiin esiin jo elinvoima- ja ympäristötoimialan luonnosvaiheen lausunnossa.
Suojelualueiden ja Natura-kokonaisuuksien rajauksia ja suunnittelumääräyksiä lautakunta pitää asianmukaisena.
Vesien tila, merenhoito ja valuma-alueet
Lautakunta muistuttaa, että Kokemäenjoen valuma-alueen toimet ovat keskeisiä merialueen kuormituksen ja rehevöitymisen vähentämisessä. Happamien sulfaattimaiden riskit erityisesti rannikkovyöhykkeellä edellyttävät tarkempaa ohjausta. Kaava tukee valuma-alueiden luonnonmukaistamista.
Teollisuus, kemikaaliriskit ja satamat
Porissa sijaitsee useita vaarallisia aineita käsitteleviä laitoksia, satamatoimintoja sekä merkittävä teollinen kokonaisuus. Lautakunta pitää tärkeänä, että TUKES-konsultointivyöhykkeet (vähintään 0,5 km) säilyvät kaavassa selkeinä ohjausmerkintöinä. Teollisuusalueiden, satamien ja asutuksen välisten suojaetäisyyksien tulee ehkäistä melu-, päästö- ja onnettomuusriskit.
Pohjavesialueen suunnittelumääräyksessä tulee ottaa tarkemmin kantaa siihen, että alueen maankäytöllä ei vaaranneta pohjaveden määrää tai laatua. Määräyksessä tulee mainita, että pohjavedelle riskialttiit toiminnat tulee ensisijaisesti sijoittaa kokonaan pohjavesialueen ulkopuolelle, ja että pohjaveden laatua ja antoisuutta uhkaavia riskejä (nykyiset toiminnat) tulee pyrkiä vähentämään.
Pohjavedelle riskialttiiden toimintojen suunnittelumääräyksissä on otettava kantaa riskien minimoimiseen. Nykyiset toiminnat eivät saa vaarantaa pohjavesien laatua, määrää tai vedenhankintaa, vaan nykyisiä riskejä tulee pyrkiä vähentämään.
Maakuntakaavan melualue-merkinnät ovat tarpeellisia ja perusteltuja, ja ne tulee säilyttää vähintään esitetyllä tasolla.
Uusiutuva energia ja voimajohtokäytävät
Maakuntakaava osoittaa mahdollisuuksia tuuli- ja aurinkoenergian laajentamiseen sekä voimalinjojen vahvistamiseen. Lautakunta pitää tärkeänä, että voimajohtolinjaukset tukeutuvat ensisijaisesti olemassa oleviin käytäviin, kuten kaava ehdottaa. Lisäksi kaavassa tulee huomioida tuulivoiman melu-, välke- ja maisemavaikutusten rajaus sekä yhteisvaikutusten arviointi teollisuuden ja muun maankäytön kanssa.
Liikenneverkko
Kaavaselostuksessa ei käsitellä henkilöjunaliikenteen uudistusta 2031 alkaen, raideliikenteen avointa kilpailua ja monen eri toimijan yhtäaikaista liikennettä teollisuuden kuljetuksissa ja henkilöjunaliikenteessä. Samoin selostuksesta ei käy ilmi tilavaraukset rataverkolla ja ohituspaikoissa.
Maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaaliminen
Porin alueella sijaitsee kansallisesti ja kansainvälisesti arvokkaita maisema- ja kulttuuriympäristöjä. Kaava esittää Yyterin, Ahlaisten ja Kokemäenjokilaakson maisema-alueet asianmukaisesti.
Tahkoluodon Katainniemen kohdalla Reposaaren maantien länsipuolella on arvokasta tervaleppälehtoa sekä arvometsiä. Alue on Tahkoluoto-Paakarit yleiskaavaehdotuksessa esitetty luonnonsuojelualueena. Maakuntakaavaehdotuksessa alue on merkitty MY-aluevarauksella. Lautakunta ehdottaa MY-alueen muuttamista SL-aluevaraukseksi, vaikka SL-alueet ovat vaarallisten kemikaalien suojavyöhykkeellä. Se ei kuitenkaan estä suojelualueiden osoittamista Tukesin Tuotantolaitosten sijoittamisen ohjeen liitteen 4 mukaan.
Yhteenveto
Elinvoima- ja ympäristölautakunta pitää Satakunnan maakuntakaava 2050 ehdotusta kokonaisuutena hyvin valmisteltuna erityisesti ilmasto-, luonnon monimuotoisuus-, tulvariski- ja merialueiden näkökulmien huomioimisen osalta.
Tekniset huomiot
Pahamäen tuulivoimala-alueen osalta puuttuu merkintä uudesta sähköasemasta.
Uksjärviellä on merkintä maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Kartassa 8 kohde on merkitty virheellisesti numerolla 71. Oikea numero on 70.
Kaavaselostuksen tekstiosiosta 3.4.8 Joukkoliikenne ja matkakeskukset on tarpeen vielä korjata asiavirheet, kuten joukkoliikenteen valtiontuen saajat, sekä täsmentää käytettyä sanastoa.
2. Teknisen toimialan infrayksikön lausunto
Liikenne
Liikenteen osalta todetaan, että maakuntakaavassa on riittävästi huomioitu Porin alueen suunnitteilla olevat liikenneratkaisut (edellä elinvoima- ja ympäristölautakunnan lausunnossa mainittua raideliikennettä lukuun ottamatta). Yhtenä yksityiskohtana infrayksikkö uudistaa aiemman valmisteluvaiheen lausuntonsa ja toteaa, että VT8:lle osoitettu uusi eritasoliittymä Hanhiluodon ja Kirjuriluodon liikennettä varten tulisi siirtää Kimpajuovantien kohdalta Kirjurinluodontien risteykseen. Asiasta on laadittu esiselvitys, joka tukee uuden eritasoliittymän sijoittamista nykyisen Kirjuriluodontien ja VT8 risteyksen kohdalle. Esiselvitys tulee ottaa huomioon maakuntakaavan laadinnassa.
Maapolitiikka ja maankäytön suunnittelu
Infrayksikkö pitää myönteisenä, että Mäntyluodon, Kirrinsannan, Tahkoluodon ja Kaanaankorven teollisuusalueiden merkintöjä on täydennetty valmisteluvaiheen aineistoon nähden. Aineistossa on huomioitu aiempaa vaihetta paremmin merkittävien vaarallisia kemikaaleja valmistavien tai varastoivien laitosten sijoittuminen alueelle. Lisäksi Peittoon alueen osalta pidetään myönteisenä, että maakuntakaavassa on otettu huomioon aiempi lausunto ja osoitettu alueelle kiertotalouden ja jätehuollon alueen (EJ) lisäksi teollisuustoimintojen kehittämisen kohdealueeksi. Alueelle on laadittu asemakaava, jossa suuri osa tonteista on osoitettu teollisuusrakentamiseen. Lisäksi asemakaava-alueen ulkopuolisilla alueilla tulee mahdollistaa teollisuusalueen laajentuminen.
Infrayksikkö uudistaa aiemman valmisteluvaiheen lausuntonsa koskien VT11:n jatketta VT8:lle sekä VT8 länsipuolelle on osoitettua taajamatoimintojen aluetta (A), jolla osoitetaan rakentamisalueita asumiseen ja muille taajamatoiminnoille. Infrajohtaminen katsoo, ettei nykyisen asumisen laajentamiseen uuden maantien varrelle ja länsipuolella VT8 läheisyyteen ole perusteita. Alue on liikenteellisessä solmupisteessä, jonka vuoksi alueet tulee varata tehokkaammalle maankäytölle TP-merkinnällä (Työpaikka-alue, jolle voi sijoittua sekä toimisto- ja palvelutyöpaikkoja että ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta teollisuus- ja varastotoimintaa). Asia on osittain huomioitu ehdotusvaiheen aineistossa, mutta infrayksikkö katsoo, että esitettyä TP-aluetta tulee edelleen laajentaa lausunnon mukaisesti.
Lisäksi Infrayksikkö uudistaa aiemman valmisteluvaiheen lausuntonsa koskien Söörmarkuntien eteläpäätä ympäröivää A-aluetta, joka on maakuntakaavan ehdotusvaiheen kaavakartassa osoitettu voimassa olevaa yleiskaavaa laajempana, mihin ei katsota olevan perusteita. A-alueen rajausta tulisi tarkistaa ja samalla laajentaa T-aluetta myös nykyisen VT8 itäpuolelle yleiskaavan mukaiseksi. Alueella on jo nykyisin teollista toimintaa, jonka edellytykset tulee turvata ja mahdollistaa toiminnan laajentuminen. Vastaavasti A-merkinnän rajausta ja yritystoiminnan mahdollistamista yleiskaavan mukaisesti tulisi tarkastella VT8 ja VT23 risteysalueella.
Tulvasuojelu
Yleistä
Porin kaupunki sijaitsee valtakunnallisesti merkittävällä tulvariskialueella, jossa tulvariskit muodostuvat sekä vesistötulvista että meritulvista. Maakuntakaavan tulee luoda riittävät edellytykset tulvariskien hallinnalle ja huomioida jo suunnitellut hallintaratkaisut sekä yleis- ja asemakaavoissa esitetyt tulvasuojeluratkaisut.
Satakunnan maakuntakaava 2050 -luonnoksessa tulvasuojelua käsitellään yleisellä tasolla koko maakuntaa koskevissa suunnittelumääräyksissä. Porin kannalta keskeisiä, jo suunniteltuja ja osin kaavoitettuja tulvasuojeluun liittyviä rakenteita ja vesitalousratkaisuja ei kuitenkaan ole riittävästi huomioitu kaavakartassa eikä kaavamerkinnöissä.
Sunniemen vesitaloushanke
Harjunpäänjoen alaosan ja Sunniemen vesitaloushanke on Porin kaupungin keskeinen tulvasuojeluhanke, jonka tavoitteena on parantaa tulvasuojelun tasoa Sunniemen ja Isojoenrannan alueilla sekä koko Pohjois-Porin tulvariskialueella. Hanke kuuluu Kokemäenjoen tulvasuojelun kokonaisuuteen ja perustuu Harjunpäänjoen alaosan kääntöön, tulvapatojen rakentamiseen sekä vesitalouden hallintaan pumppaamojen avulla. Hanke suojaa nykyisellä tulvavaara-alueella sijaitsevaa asutusta ja mahdollistaa alueen turvallisen kaavoituksen ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen.
Maakuntakaavassa tulee huomioida, että Harjunpäänjoen alaosa jää hankkeen toteutuessa sisäjärveksi eikä voi enää toimia melontareittinä. Harjunpäänjoen uusi linjaus (kääntöuoma) tulee esittää kaavakartassa tulvasuojelun ja vesitalouden kannalta merkittävänä rakenteena. Lisäksi hankkeeseen liittyvän läjitysalue ja kääntöuoman alta siirrettävä jätevesien siirtoviemäri tulee esittää maakuntakaavan kartalla, jotta hankkeen toteuttamisedellytykset voidaan turvata eikä muu alueidenkäyttö estä tai vaikeuta hankkeen toteuttamista.
Pihlavanlahden suiston sivu-uomien aukipito
Kokemäenjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmassa korostetaan Porin alajuoksun ja suistoalueen merkitystä koko vesistöalueen tulvahuippujen hallinnassa. Suistoalueen sivu-uomat lisäävät veden johtokykyä ja laskevat tulvatilanteessa tulvaveden korkeuksia.
Pihlavanlahden suiston sivu-uomien aukipidon ja toiminnallisen säilymisen huomioiminen maakuntakaavassa on siten tarpeen, jotta kuntakaavoituksessa ja muussa alueidenkäytössä ei heikennetä Kokemäenjoen alajuoksun tulvavesien johtokykyä eikä Porin tulvasuojelun kokonaisuutta.
Pohjois-Porin lisäuoma
Viikinjuopa on Kokemäenjokeen Pohjois-Poriin suunniteltu lisäuoma, joka on osa Porin kaupungin tulvasuojeluhanketta. Lisäuoman tarkoituksena on johtaa vettä pois Kokemäenjoen pääuomasta tulvatilanteissa ja siten alentaa vedenpintaa Porin kaupunkialueella. Ratkaisu parantaa tulvahuippujen hallintaa ja vähentää tulvariskiä laajasti Porin alueella.
Pohjoinen lisäuoma on huomioitu Porin yleiskaavassa sekä alueelle laadituissa asemakaavoissa, ja se on keskeinen osa Porin tulvasuojelun kokonaisratkaisua. Lisäuoman toteuttamisedellytysten turvaamiseksi sen sijainti ja toiminnallinen merkitys tulee esittää myös maakuntakaavassa, jotta kaavatasojen välinen johdonmukaisuus säilyy eikä muu alueidenkäyttö estä tai vaikeuta tulvasuojeluratkaisun toteuttamista.
Meritulvavaara-alueiden esittäminen maakuntakaavassa
Tulvariskien hallintasuunnitelman periaatteiden mukaisesti tulvavaara-alueet tulee esittää siten, että maankäytön suunnittelussa voidaan tunnistaa kaikki merkittävät tulvariskit. Pelkkä vesistötulvavaara-alueiden esittäminen ei anna riittävää kokonaiskuvaa Porin tulvariskeistä, jos meritulvavaara-alueet jäävät kaavassa tunnistamatta.
Meritulvavaara-alueiden esittäminen maakuntakaavassa on siten tarpeen, jotta kaava varmistaa, ettei rannikko- ja suistoalueille sijoiteta sellaista maankäyttöä tai infrastruktuuria, joka altistuu tulville.
Yhteenveto
Porin tulvasuojelun näkökulmasta Satakunnan maakuntakaava 2050 -luonnosta tulee täydentää siten, että:
- keskeiset tulvasuojelun sivu-uomat ja kääntöuomat esitetään kaavassa
- Sunniemen vesitaloushanke huomioidaan kokonaisuutena
- meritulvavaara-alueet merkitään rannikkoalueille erikseen
Näin maakuntakaava tukee tehokkaasti Porin yleis- ja asemakaavoitusta sekä pitkän aikavälin tulvariskien hallintaa.