Perustelut
Toimialakohtaiset ennusteet
Konsernipalveluiden yhteissitovuuden osalta kaupunginvaltuusto päätti tammikuussa myöntää 0,4 miljoonan euron lisämäärärahan kaupunginhallitukselle ekosysteemisopimuksen toteuttamisen viivästymisestä johtuen. Muilta osin konsernipalveluissa ei toistaiseksi ennusteta poikkeamia.
Perusturvassa ylityspainetta on erityisesti ikäihmisten tehostetun palveluasumisen kohdalla. Erikoissairaanhoidon ostot olivat vielä maaliskuussa merkittävästi suuremmat kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana, mutta huhtikuussa tilanne on tasoittunut. Satasairaalan myöhästyneen tilinpäätösaikataulun vuoksi maaliskuussa 2022 kirjattiin hyvityksiä vuoden 2021 laskutuksesta 1,4 miljoonaa euroa. Tämä hyvitys eliminoiden vertailukelpoiset ostot sairaanhoitopiiriltä ovat nyt viime vuoden tasolla. Koronatilanne aiheuttaa edelleen lisäkustannuksia (tammi-huhtikuun toteuma kirjanpidon koronatunnisteella on 2,8 miljoonaa euroa), eikä valtio ole toistaiseksi tehnyt päätöksiä korvausmallista kunnille. Yhteenvetona perusturvan määrärahojen riittävyyteen sisältyy merkittävä riski, mutta varsinaista euromääräistä ylitysennustetta ei vielä tässä kohtaa vuotta kyetä antamaan.
Sivistystoimialan toimintakate on kasvanut viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna yli 6 prosenttia. Talousarvion laadinnan lähtökohta oli, että vuosi 2022 olisi jo normaalin toiminnan vuosi. Koronatilanne on kuitenkin vaikuttanut edelleen alkuvuonna ja kasvattanut erityisesti henkilöstön sairaspoissaoloja. Lisäksi Ukrainan tilanne tulee vaikuttamaan erityisesti opetuksen ja varhaiskasvatuksen palvelujen tarpeen kasvuun. Varhaiskasvatuksen henkilöstömitoitusten tiukennukset ovat lisänneet varhaiskasvatuksen henkilöstökuluja, ja palvelusetelipäiväkodeissa on enemmän lapsia kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana, mikä on kasvattanut palvelusetelikuluja. Kotihoidon ja yksityisen hoidon tukien määrä on sen sijaan edelleen jonkin verran laskenut lasten määrän vähentyessä. Mikäli toimintakulujen kehitys jatkuu nykyisellään, sivistystoimialan määrärahat tulevat tämänhetkisen arvion mukaan ylittymään noin 2,1 miljoonaa euroa.
Elinvoima- ja ympäristötoimiala ennustaa pysyvänsä talousarviossa. Työllistämispalkkoja on nyt maksettu 154.000 euroa viime vuotta enemmän. Joukkoliikenteen valtionapuhakemus vuodelle 2022 jätetään 6.6.2022 mennessä. Anottavan perusrahoituksen lisäksi valtionapua jaetaan ilmastoperusteisesti CO2-päästöjen vähentämiseksi, mutta jakoperusteet ovat suhteelliset muiden joukkoliikennekaupunkien ilmastotoimiin, eli Porin uusiutuvan polttoaineen johdosta maksettavan tuen osuutta ei voi ennakoida.
Teknisen toimialan osalta jätelainsäädännön muuttumisen ja lainsäädännön edellyttämän palvelutason saavuttamiseksi on kaupunginvaltuusto kokouksessaan 30.5. myöntänyt teknisen toimialan valtuustoon nähden sitovaan erään eli toimintamenoihin 450 000 euron lisämäärärahan. Muilta osin toimintamenojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti.
Satakunnan Pelastuslaitos ennustaa ylittävänsä talousarvion sitovan erän (toimintakate) noin 0,3 miljoonalla eurolla. Mikäli pelastuslaitoksen palvelutasoa nostetaan vielä vuoden 2022 aikana, voi ylitys olla merkittävästi tätä suurempi.
Palveluliikelaitoksen taloudelliset tunnusluvut osoittavat selkeää heikennystä viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna erityisesti elintarvikkeiden hinnannousun seurauksena. Mikäli tilanteessa ei tapahdu muutoksia, liikelaitoksen tuloksen arvioidaan jäävän talousarviosta selvästi, vähintään 0,5 miljoonalla eurolla.
Porin Veden taloudellinen toteuma on viime vuoden mukainen eikä talousarviopoikkeamia toistaiseksi ennusteta.
Toimialoille kohdistamattomissa erissä työmarkkinatuen kuntaosuudet tulevat ylittämään talousarvion. Kuukausittaiset maksut eivät ole muuttuneet olennaisesti viime vuodesta, joten ylitys talousarvioon tulee olemaan 1-2 miljoonan euron luokkaa.
Taloushallinnon järjestelmämuutos
Taloushallinnon järjestelmät ovat muuttuneet 1.5.2022 alkaen. Raportointijärjestelmään tehtävistä muutostöistä johtuen talousraporttina esitetään kaupungin tuloslaskelma FPM-järjestelmästä.
Henkilöstö
Huhtikuussa koko henkilöstön määrä oli 6387. Vakituisen henkilöstön määrä on kasvanut 5000:een, joka on 14 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten. Kasvua on perusturvassa, Elinvoima- ja ympäristötoimialalla sekä Porin palveluliikelaitoksella. Yhteensä määräaikaisia oli 1221, joista oli sijaisia 538. Sijaisten lukumäärä vaihtelee lähinnä sairauspoissaolojen ja vuosilomien määriä myötäillen. Työllistettyjä oli 154 henkilöä. Määräaikaisista 110 oli sivuvirkaisia tai -toimisia.
Henkilötyövuosien kertymä kuvaa parhaiten keskimääräistä henkilöstömäärää ja mahdollistaa vertailun edeltävään vuoteen. Koko henkilöstön palkallisten henkilötyövuosien kertymä on kasvanut 1,8 prosenttia edeltävään vuoteen verrattuna. Vakituisen henkilöstön htv -kertymä on pienentynyt, mutta määräaikaisten kasvanut. Määräaikaisten henkilötyövuosikertymän kasvu (+11,1 prosenttia) johtuu muun muassa sairauslomasijaisten kasvaneesta määrästä. Määräaikaisten määrät ovat kasvaneet erityisesti perusturvan terveys- ja sairaalapalveluissa. Alkuvuoden perusteella, vuoden 2022 kokonaiskertymä tulee päätymään edeltävää vuotta suuremmaksi. Kasvaneet poissaolot ovat aiheuttaneet myös htv3 -mittarin laskun -1,3 prosenttiin. Toisin sanoen, vaikka henkilöstömäärässä on kokonaisuudessaan pientä kasvua, on henkilöstön työpanos pienentynyt.
Päättyneitä vakinaisia palvelussuhteita vuoden alusta lukien on 109 (+ 13 verrattuna samaan ajanjaksoon viime vuonna). Vanhuuseläkkeelle siirtymiset ovat hieman kasvaneet (+3) kuten myös erilaiset irtisanoutumissyyt (+9).
Ylityömäärä on edeltävään vuoteen verrattuna reilusti kasvanut. Ylityökustannusten prosenttimuutos on (+139 prosenttia). Ylitöitä tehdään erityisesti perusturvassa terveys- ja sairaalapalveluissa, mutta myös muilla perusturvan palvelualueilla.
Terveysperusteiset poissaolot ovat olleet alkuvuonna erittäin korkealla ja ovat huhtikuussa 47 prosenttia edeltävää vuotta korkeammalla. Poissaolot kääntyivät laskuun maaliskuussa ja huhtikuussa ne laskivat jo edeltävän vuoden tasolle. Poissaoloprosentti on 7,1 ja poissaolopäivät 26,0 päivää henkilötyövuotta kohden. Sairauspoissaolojen korkea määrä johtuu pääosin koronavirustartunnoista ja matalalla kynnyksellä esihenkilöiden myöntämistä sairauspoissaoloista. Huhtikuun jälkeen vain 30 prosentilla henkilöstöstä ei ole ollut lainkaan sairauspoissaoloja alkuvuoden aikana. Viime vuoden huhtikuussa vastaava terveysprosentti oli 55. Sekä tuki- ja liikuntaelinoireista että mielenterveyden ongelmista aiheutuvia poissaoloja on ollut edellisvuotta vähemmän.
Investoinnit
Infrastruktuurin rakentamisen työkohteet ovat käynnissä hyväksytyn työohjelman mukaisesti. Myös tiloihin kohdistuvat kunnossapito- ja investointihankkeet ovat edenneet työohjelman mukaan. Palloiluhallin rakennuttaminen on organisoitu ja toteuttamismuoto valittu. Maailmantilanteen takia on aloitettu investointien riskienarviointia.
Verotulot
Verojen tilitysjärjestelmässä on tapahtunut joukko muutoksia ja vertailu vuosien välillä on vaikeaa. Laskennalliset jako-osuudet on päivitetty vuodelle 2022 helmikuussa. Toinen merkittävä tekijä on yhteisöveron jako-osuuden palauttaminen normaalitasolle. Yhteisöveron jako-osuus oli korona kompensaationa korotettuna 10 prosentilla vuosina 2021 ja 2022. Kolmantena tekijänä on kiinteistöveron muuttunut järjestelmä, minkä takia vuoden 2021 kiinteistöveroja on tuloutunut kuluvalle vuodelle noin 2,3 M€.
Yhteisöveron alkuvuoden tilityksissä on paljon ennakkoverojen täydennyksiä eli yritykset ovat maksaneet vapaaehtoisia täydennyksiä. Koska nämä täydennykset koskevat viime vuotta, niin ne maksetaan korotetulla jako-osuudella ja siten niiden vaikutus on merkittävä.
Kiinteistöverojen verotuksen päättymisaikataulua on muutettu ja verotus päättyy aiempaa joustavammin ja jakautuu useammalle kuukaudelle. Verotuksen päättymisaikataulun muutos aiheutti sen, että osa vuoden 2021 kiinteistöveroista tilittyi vasta vuoden 2022 tammi - maaliskuussa. Vastaavan kaltainen vaihesiirtymä tulee myös tämän vuoden veroihin eli tänä vuonna kiinteistöveroa kertyy normaali määrä. Kiinteistöveron kertymää ei ole mielekästä seurata prosenttiosuuksina, koska vero tulee verotuspäätösten tahdissa, eikä kertymästä voi päätellä koko vuoden ennustetta.
Verotuloja on huhtikuun lopussa kertynyt 36,7 % talousarvion odotuksesta. Viime vuonna tähän aikaan oli kertynyt 35,6 % koko vuoden kertymästä. Merkittävin tekijä paremmalle kertymälle on yhteisöverojen kertymä. Koko vuoden verotulokertymään vaikuttaa erityisesti marraskuussa tehtävä kunnallisveron jako-osuuden tarkennus. Lisäksi koronatilanne ja Ukrainan sodan kehitys vaikuttavat talouselämään Suomessa ja erityisesti Euroopassa, mikä taas vaikuttaa verotuloihin.
Kuntaliiton huhtikuun ennusteen mukaan koko vuoden verotulot ovat 355,0 M€ eli 5,2 M€ paremmat kuin talousarviossa.
Valtionosuudet
Talousarviossa vuoden 2022 peruspalvelujen valtionosuudeksi arvioitiin 145,9 miljoonaa euroa, verotulomenetysten kompensaatioksi 42,8 miljoonaa euroa sekä opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuudeksi -5,7 miljoonaa euroa, yhteensä 183 miljoonaa euroa.
Tehtyjen päätösten mukaan Porin kaupungin peruspalvelujen valtionosuus vuonna 2022 on 145,7 miljoonaa euroa, verotulomenetysten kompensaatio 42,7 miljoonaa euroa sekä opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuus -5,6 miljoonaa euroa, yhteensä 182,8 miljoonaa euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuus tarkistetaan vielä loppuvuonna toteutuneiden oppilas- ja opiskelijamäärien mukaiseksi.
Valtionosuuksien toteumaprosentti on 33,3. Valtionosuuksien arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti.
Muut tuloslaskelmaosan erät
Rahoitustuotoissa ja -kuluissa korkotuottojen ennustetta on pudotettu miljoonalla eurolla Porin Sataman tuloutuksen uudelleenarvioinnin johdosta. Poistojen osalta ei toistaiseksi ennusteta merkittäviä talousarviopoikkeamia.
Talousarviossa 2022 kaupungin tulokseksi arvioitiin -6,4 miljoonaa euroa. Muutettu talousarvio on -6,8 miljoonaa euroa. Toimialakohtaiset ylitysennusteet heikentävät tulosennustetta vähintään 5,4 miljoonalla eurolla ja huhtikuun verotuloennuste parantaa sitä noin 5,2 miljoonaa euroa. Näin ollen vuoden 2022 tulosennuste on nyt noin -7 miljoonaa euroa. Merkittävimpiä ennusteeseen sisältymättömiä epävarmuustekijöitä ovat yleisen maailmantilanteen epävarmuuden ja inflaation kasvun lisäksi perusturvan taloudelliset riskitekijät sekä kunta-alan tulevat sopimusratkaisut ja niihin liittyvät palkankorotukset.
Vuonna 2021 tammi-huhtikuun tulos oli noin 3,5 miljoonaa euroa heikompi kuin nyt. On kuitenkin huomattava, että kuluva vuosi ei ole monelta osin vertailukelpoinen viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, koska esimerkiksi verotulot jaksottuvat eri tavalla.