Kaupunginhallitus, kokous 12.9.2022

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 536 Lentoliikenne 1.1.2023 eteenpäin

PRIDno-2022-4833

Valmistelija

  • Janne Vartia, vs. yksikön päällikkö, kasvupalvelut ja kaupunkisuunnitteluyksik, janne.vartia@pori.fi

Perustelut

Taustaa

Nykyinen reittilentoliikenne yhteysvälillä Pori-Helsinki on päättymässä 31.12.2022, kun 1.8.2019 alkanut sopimuskausi on tulossa päätökseen. Kaupunginvaltuusto päätti vuonna 2019 hankkia reittilennot Porista Helsinkiin ostoliikenteenä, kun aiemmin Poriin lentänyt markkinaehtoinen toimija, NextJet, oli hakeutunut konkurssiin vuonna 2018. Kilpailutuksen tuloksena sopimuskumppaniksi valittiin unkarilainen lentoyhtiö, Budapest Aircraft Service (BASe) Ltd. Nykyinen sopimus kattaa kolme lähtöä Porista ja Helsingistä joka arkipäivä, ja operaattorille maksettava sopimuskorvaus liikennöinnistä on noin 3,4 miljoonaa euroa vuodessa.

Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 6.6.2022, että lentoliikenteen käynnistämistä varten tarvittavan asiantuntijapalvelun toimittajaksi valitaan Spring Advisor Oy. Samassa yhteydessä kaupunginhallitus linjasi seuraavaa: ”Porin kaupungin tavoitteena on säännöllisen reittilentoliikenteen käynnistyminen välille Pori - Helsinki nykyisen ostopalvelusopimuksen päättyessä kuitenkin aikaisemmasta poiketen siten, että kustannukset eivät jää yksin Porin kaupungin kannettavaksi. Rahoituksesta jatketaan neuvotteluita sekä valtion että alueen yksityisten ja julkisten toimijoiden kanssa.”

 

Suunniteltu lentoliikenne ja sen edellyttämät päätökset

Asian valmistelussa tavoitteena on pidetty, että lentoliikenne yhteysvälillä Pori-Helsinki jatkuu saumattomasti tammikuussa 2023. Edelleen tavoitteena on, että sopimuskausi olisi mallia 2+1+1 vuotta ja että kustannusten pienentämiseksi edestakaisia vuoroja olisi arkipäivää kohden kaksi eli yhteensä 10 viikossa. Sopimukseen voidaan sisällyttää optioita useammista edestakaisista vuoroista. Sopimus sisältäisi nykyisen sopimuksen mukaiset 1,5 kuukauden kesätauon ja joulutauon. Arvio näin kilpailutettavan ostopalvelusopimuksen vuosihinnasta on 2,6 miljoonaa euroa. Tarkempi kuvaus kilpailutettavasta liikenteestä on liitteenä olevassa Spring Advisorin aineistossa.

Jotta kilpailutus voidaan järjestää ja lennot voidaan hankkia ostoliikenteenä, tulee reitti asettaa julkisen palvelun velvoitteen (JPV) alaiseksi. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom voi harkintansa mukaan asettaa reitille julkisen palvelun velvoitteen tiettyjen kriteerien mukaisesti. Lisäksi Traficom tarvitsee periaatteellisen rahoituspäätöksen liikenteen tilaajalta. JPV voidaan myöntää maksimissaan 4 vuodeksi kerrallaan.

Lähtökohtana on, että Porin kaupunki on ostoliikenteen tilaaja. Tässä roolissa asian valmistelijat ovat käyneet neuvotteluja Suomen valtion, Satakunnan kuntien sekä Satakunnan kauppakamarin ja muiden yrityselämän edustajien kanssa osallistumisesta lentoliikenteen kustannuksiin. Näiden muiden tahojen kanssa Porin kaupunki solmii sopimukset tai muut yhteistyöjärjestelyt rahoituksesta.

Traficomin edellyttämän periaatteellisen rahoituspäätöksen tekee Porin kaupungin osalta kaupunginvaltuusto, koska kysymys on tarvittavan määrärahan varaamisesta vuosien 2023 ja 2024 talousarvioihin. Mahdollinen optiovuosien 2025 ja 2026 käyttäminen edellyttää kummankin vuoden osalta oman päätöksentekonsa.

Kilpailutus käynnistetään syyskuun aikana heti sen jälkeen, kun Traficomin päätös julkisen palvelun velvoitteen asettamisesta on saatu. Kilpailutusaika on kaksi kuukautta EU-lentoliikenneasetuksen mukaisesti.

Kilpailutuksen perusteella kaupunginhallitus tekee hankintapäätöksen.

 

Lentoliikenteen vaikutukset sidosryhmiin

Seuraavassa on kuvattu eri osapuolten näkökulmista säännöllisen reittilentoliikenteen vaikutusta. Nämä kuvaukset perustuvat kunkin osapuolen omaan näkemykseen. Elinkeinoelämän näkemyksen on koonnut Satakunnan Kauppakamari.

 

Finavia, Porin lentoasema

Jos säännöllinen reittiliikenne, valtion ilmailu ja sotilasilmailu lentoasemaverkkoyhtiön hallinnoimalla lentoasemalla keskeytyy, liikenne- ja viestintäministeriö voi lentoliikenteen jatkumisen selvittämiseksi määrätä lentoasemaverkkoyhtiön jatkamaan lentoaseman ylläpitoa enintään 12 kuukauden ajan. Toisin sanoen reittiliikenteen keskeytymisestä korkeintaan vuoden ajan Porin lentoasemaa ylläpidetään Finavian toimesta. Tämän jälkeen kenttään liittyvän infran (navigointilaitteet, kiitotien päällyste) ylläpito vaikeutuisi huomattavasti ja kustannukset kentän ylläpidosta voivat siirtyä maa-alueen omistajalle.

Lentoaseman henkilöstöllä on useampia kenttäkohtaisia kelpoisuuksia, jota vaativat säännöllisiä koulutuksia/työsuoritteita. Näitä kelpoisuuksia voidaan ylläpitää vain lentoasemaympäristössä ja vaativimpien tehtävien osalta kelpoisuuksien voimaansaattaminen voi viedä vuosia uudelle henkilöstölle (esim. kunnossapidon vuoroesihenkilö). Viivästynyt päätöksenteko lentoliikenteen reittiliikenteen jatkosta luo epävarmuutta lentoaseman henkilöstössä, joka voi vaikuttaa kelpuutetun henkilöstön hakeutumisen muihin työtehtäviin Porin lentoaseman ulkopuolelle.

Lentoasema työllistää omaa henkilöstöä 13 kpl ja koko lentoasemalla työskentelee noin 30 henkilöä (esim. maahuolinta, lennonvarmistus, autonvuokraus). Lomalennot ja tilauslennot (ml. ambulanssilennot) jäisivät pois, jos kenttä ei ole auki ja palvelua ei pystyttäisi tarjoamaan heille tarpeen mukaan. Lomalentoja on Porissa tänä vuonna 9 kpl ja ennen koronaa tyypillisesti kentällä oli vuositasolla noin 15 lentoa (kevät ja syksy) joka tarkoittaa noin 2500 matkustajaa vuositasolla. Erillisiä business-tilauslentoja Porin lentoasemalla on lähes viikoittain ja kyse on yleensä hyvin aikataulukriittisistä tapaamisista, jolloin tilauslento on monesti ainoa vaihtoehto tapaamisen toteutumiseen. Kiireellisiä ambulanssilentoja Porissa on muutamia vuosittain ja lentojen epäsäännöllisistä operointiajoista johtuen kenttä ja sitä kautta lennonjohto pitää olla auki näitä lentoja varten.

 

Suomen Ilmailuopisto

Suomen Ilmailuopistolla on vakituisia omia työntekijöitä yli 40, minkä päälle tulevat palveluiden tarjoajat. Vuotuinen palkkasumma on noin 3 miljoonaa euroa. Kerrannaisvaikutuksineen voidaan arvioida työllisyysvaikutuksen olevan noin 80 työpaikkaa. SIO:ssa opiskelee suhdanteista riippuen 60-100 opiskelijaa. Määräaikaisten opettajien ja maailmalta tulevien koulutusasiakkaiden ansiosta SIO hankkii vuosittain yli tuhat hotelliyötä.

Koulutusviennin (koulutus tapahtuu Porissa eli koulutettavat ammattilentäjät tulevat Poriin koulutukseen) ansiosta SIO:n hyvä taloudellinen tulos tuottaa myös hieman yhteisöverotuottoja. Noin 10 miljoonan euron liikevaihdosta vuotuinen asiakaskoulutuksen liikevaihto on noin 2 miljoonaa euroa ja valtionosuus on 7-8 miljoonaa euroa. Yhteistyö SIO:n ja Winnovan kesken tuottaa synergiaetuja (mm. mahdollinen Ilmailupuisto ja sen yhteiset tilat). Sijainti Turvallisuuskeskuksen pelastusharjoitusalueen lähellä tarjoaa mahdollisuuksia käyttää SIO:n ravintola- ja majoitusmahdollisuuksia.

 

Elinkeinoelämä

Mikäli lentoyhteyttä ei olisi, vaarantuisi elinkeinoelämän toimintakyky oleellisesti. Tämä voisi näkyä esimerkiksi investointien vähenemisenä maakunnassamme, kansainvälisen omistuksen kiinnostuksen vähenemisenä, pääkonttoritoimintojen sijaintien uudelleen harkitsemisina tai heikentää yhtiöiden henkilöstön osallistumista sisäiseen työskentelyyn. On myös huomioitavaa, että myös pienet yritykset matkustavat ja matkailu- ja tapahtumaliiketoiminnat tarvitsevat lentoliikennettä.

Asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden tapaaminen sekä monikansallisten kokousten järjestäminen siirtyisi pois maakunnasta. Ne yhtiöt, joilla on useita kansainvälisiä toimipisteitä, voisivat suunnata projektien toteuttamista lokaatioihin, joiden saavutettavuus on parempi, mikä ohjaisi myös merkittävästi tulevaisuuden kasvua.

Alueelliset lentoasemat ovat Suomessa keskeinen infra, josta ei voida luopua elinkeinoelämän toimintavarmuuden vuoksi, varsinkaan tänä ajanhetkenä, kun olemme lähes kynnyksellä ympäristöystävälliseen sähköistyvään lentoliikenteeseen sekä uusiin, osin kysyntäohjautuviin palvelumalleihin. Näiden avulla vientirannikon liiketoiminta voi edelleen kerryttää tuloa Satakuntaan ja Suomeen.

Satakunnassa henkeä kohti laskettu vienti on lähes kaksinkertainen maan keskiarvoon verrattuna ja ohittaa useat kasvumaakunnat. Vuonna 2020 arvo kasvoi edelleen. Teollisuudessa tehtiin Satakunnassa v. 2021 yli 17 000 henkilötyövuotta. Satakunnan teollisuus maksoi palkkoja maakunnassa v. 2017 836 miljoonaa euroa. Henkilöstömäärät ovat kasvussa päätoimialoilla (Lähde: Satakunnan talous toukokuu 2022 / Saku Vähäsantanen).

 

Yhteenveto perusteluista

Säännöllinen lentoliikenne Poriin on hyvin tärkeää alueen elinkeinoelämän kannalta. Satakunnassa toimii paljon kansainvälisiä yrityksiä, joille nopea lentoyhteys on yksi keskeisistä toimintaedellytyksistä. Lentoyhteys mahdollistaa kansainvälisten yritysvieraiden matkojen sujuvuuden Poriin ja takaisin Helsinki-Vantaan kautta. Erityisen tärkeitä ovat jatkolentoyhteydet Eurooppaan ja Aasiaan. Myös alueen matkailutoiminnalle lentoliikenteellä on merkittävä positiivinen vaikutus.

Reittilennot tukevat myös Porissa toimivan Suomen Ilmailuopiston toimintaedellytyksiä, kun lentokentälle on opetuslentojen lisäksi myös kaupallista käyttöä. Reittilentoliikenteen loppuessa vaarana on, että Ilmailuopisto joutuu siirtymään jollekin muulle kentälle, jossa operoiminen olisi kustannustehokkaampaa.

Sähköinen lentoliikenne on tulossa. On hyvin mahdollista, että Porin lentokentän sijainti aivan keskustan kyljessä osoittautuu tulevien vuosien aikana kilpailueduksi. Samoin Porin etäisyys potentiaalisilta kohdepaikkakunnilta Suomessa ja Ruotsissa on sellainen, että Pori voisi olla ensimmäisten joukossa, kun sähköistä lentoliikennettä otetaan käyttöön. Tästäkin syystä reittilentoliikenteen turvaaminen ja siten lentokentän toiminnan varmistaminen lähivuosiksi on kaupungin intressissä.

 

Muiden tahojen osallistuminen lentoliikenteen kustannuksiin

Neuvottelut muiden tahojen saamiseksi mukaan lentoliikenteen rahoittamiseen ovat edenneet, mutta lopullista neuvottelutulosta ei vielä ole.

Kaupunginhallituksen kokouksessa 12.9.2022 raportoidaan neuvottelujen tilanne ja tarvittaessa täydennetään asian esittelyä kaupunginvaltuuston käsittelyä varten.

Ehdotus

Esittelijä

  • Lauri Kilkku, vs. kaupunginjohtaja, lauri.kilkku@pori.fi

Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuuston päätettäväksi, että Pori kaupunki:

-          sitoutuu toimimaan Pori-Helsinki-yhteysvälin reittilentoliikenteen tilaajana

-          sitoutuu järjestämään kilpailutuksen EU:n lentoliikenneasetuksen mukaisesti

-          varaa tähän tarkoitukseen 3 miljoonan euron suuruisen määrärahan erikseen vuosille 2023 ja 2024.

Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan välittömästi kokouksessa.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Kaupunginhallitus päätti tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti kokouksessa.

_________________________

Merkitään, että Janne Vartia oli kokouksessa läsnä asian esittelyn ajan kello 15.18 - 16.36.

Merkitään, että Raisa Ranta oli poissa kokouksesta osan aikaa tämän asian keskustelun aikana kello 16.08 - 16.28.

Kokouskäsittely

Keskustelun aikana Timo Aro teki Laura Pullisen kannattamana esityksen asian palauttamisesta: Esitän asian palauttamista ja tuomista uudelleen päätettäväksi siinä vaiheessa, kun on
a) valtion osallistumisesta rahoitukseen konkreettista näyttöä koko sopimuskauden ajalta sekä
b) alueen elinkeinoelämä ja julkiset toimijat kantavat yhteisen vastuun lentoliikenteen tukemisesta ja osallistuvat taloudellisesti esitettyä enemmän lentoliikenteen rahoittamiseen koko sopimuskauden ajan.

Koska oli kannatettu palautusesitys, niin palautuksesta oli äänestettävä. Puheenjohtaja antoi seuraavan äänestysesityksen: JAA käsittelyä jatketaan EI Timo Aron tekemä ja Laura Pullisen kannattama palautusesitys.

Äänin 8-3 asian käsittelyä päätettiin jatkaa.

Äänestystulokset

  • Kyllä 8 kpl 73%

    Tuomas Koivisto, Bia Kaski, Sampsa Kataja, Aila Haikkonen, Arja Laulainen, Arto Nurmi, Ismo Läntinen, Sinikka Alenius

  • Ei 3 kpl 27%

    Jari Hakala, Timo Aro, Laura Pullinen

Tiedoksi

Kaupunginvaltuusto

Muutoksenhaku

Päätöksestä ei kuntalain 136 §:n perusteella saa tehdä oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta.