Perustelut
Vuosi 2022 oli elinvoima- ja ympäristötoimialan elinkaaressa toinen kokonainen talousarviovuosi. Organisaatiomuutoksessa 1.9.2020 yhdistettiin osa konsernihallinnon elinvoimayksiköstä ja viestintäyksiköstä sekä ICT-yksikkö kokonaisuudessaan ympäristö- ja lupapalveluiden toimialaan. Samalla Visit Pori Oy:n henkilöstö ja osa toiminnasta siirtyi liikkeenluovutuksessa toimialalle. Elinvoima- ja ympäristötoimiala kokoaa kaupungin keskeiset elinvoimaisuutta palvelevat toiminnot yhteen. Kyseessä onkin moninainen toimiala, joka koostuu pitkälti viranomaistoiminnasta.
Elinvoima- ja ympäristötoimialan henkilöstöön kuului vuoden 2022 joulukuussa 166 vakituista, 29 määräaikaista ja 56 työllistettyä. Toimipisteitä oli Valtakatu 11:ssa sijaitsevien kiinteistöjen lisäksi ainakin Teljänkatu 5:ssä, Hallituskatu 12:ssa, Länsipuisto 24:ssa, Yrjönkatu 13:ssa, Keskustantie 4:ssä, Veturitallinkatu 7:ssä ja Ulasoorintie 6:ssa. Lisäksi ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen eläinlääkärien vastaanottotilat sijaitsivat Maantiekatu 31:ssä, Ulvilassa, Harjavallassa ja Eurajoella.
Vuonna 2021 alkanut työllisyyden kuntakokeilu yhdistää valtion ja kunnan työllisyyspalvelut ja kaupungilla on vastuu noin 5200 porilaisen työnhakijan lakisääteisistä työvoimapalveluista. Työllisyyspalveluiden kuntakokeilun toista toimintavuotta väritti lakisääteisen uuden asiakaspalvelumallin käyttöönotto 1.5. alkaen. Tämä lisäsi asiakkaiden kasvokkaisia tapaamisia ja asiakkaiden työnhakuvelvoitteita. Uuden palvelumallin myötä TE-toimistosta siirtyi vielä 10 asiantuntijaa kuntakokeilun työnjohdon alle. Kaikkiaan kuntakokeilussa työskentelee noin 70 henkilöä ja työllisyyspalveluiden pajoilla ja hallinnossa noin 25 henkilöä.
Kuntakokeilun sisälle kuuluvasta TYP-toimintamallista siirtyi vuoden 2023 alusta alkaen 5 sosiaaliohjaajaa ja 1 terveydenhoitaja Satakunnan hyvinvointialueen työntekijöiksi. He jatkavat kuitenkin entisen kaltaisissa tehtävissä osana kuntakokeilua. Työpajoilta siirrettiin 3,5 henkilötyövuotta (4 henkilöä) niistä tehtävistä, jotka kohdistuvat pelkästään kuntouttavan työtoiminnan asiakkuuksiin. Vuoden 2023 alusta alkaen hyvinvointialue vastaa kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä ja kustannuksista. Näin ollen myös osa toimitilakuluista Porin pajojen osalta siirrettiin hyvinvointialueen vastuulle ja Laviassa sijaitseva Ekopaja siirtyi kokonaisuudessaan.
Vuonna 2022 Porin työttömyysasteen keskiarvo oli 11 %, kun se vuonna 2021 oli 12,7 %. Porin aktivointiasteen keskiarvo oli 30,8 % (v. 2021 28,2 %). Aktivointiaste kertoo työnhakijoiden osallistumisesta työllistymistä edistäviin palveluihin tai koulutuksiin. Palkkatuella työllistämisessä pysyttiin samoissa lukemissa kuin vuonna 2021. Kaupunki pystyi tarjoamaan noin 150 porilaiselle työnhakijalle työllistymismahdollisuuksia kaupungin eri yksiköissä käytettävissä olleen työllistämismäärärahan turvin. Kuntakokeilun myöntämällä palkkatuella ja ns. Pori-lisällä tuettiin noin sadan työnhakijan työllistymistä yhdistyksiin tai yrityksiin. Kesätyötukea joko kaupungin yksiköihin tai alueen yrityksiin ja yhdistyksiin myönnettiin noin 900 nuoresta.
Markkinoinnin osalta vuosi 2022 oli erityisen onnistunut. Porisuhdeneuvoja -kampanjan suosio valtasi koko Suomen videoiden näyttökertojen ollen yli 8 miljoonaa kaupungin omissa sosiaalisen median kanavissa. Kampanja näkyi ja kuului sosiaalisen median lisäksi ansaittuina mediaosumina 270 kertaa niin painetussa mediassa, verkkomedioissa, televisiossa kuin radiossa. Markkinointiin varatut määrärahat käytettiin vuonna 2022 täysimääräisesti.
Toimialalla tehtiin neljä talousarviomuutosta vuoden 2022 aikana. Työllisyyden hoidon vuoden 2022 talousarviossa oli varattu tukea koululaisten ja opiskelijoiden kesätyöllistämiseen, josta osa osoitettiin suunnitelmien mukaan toimialoille. Kirjanpidollisista syistä osa tuesta osoitetaan toimialoille määrärahasiirtona, joita tehtiin vuoden 2022 aikana kaksi kappaletta yhteensä 381 332,39 euroa. Promenadisalin liiketoimintojen siirto elinvoima- ja ympäristötoimialta matkailu- ja markkinointiyksikön kustannuspaikalta tekniselle toimialalle oli yhteensä -115 900,00 euroa. Lisäksi Pihlavan torin yleissuunnitelman määräraha -21 170,00 euroa siirrettiin sivistystoimialalta elinvoima- ja ympäristötoimialan Kaupunkisuunnittelu-toimintayksikön kustannuspaikalle.
Talouden positiivinen suunta perustui muun muassa arvioitua pienempiin kustannuksiin ICT-yksikössä sekä arvioitua pienempiin palvelujen ostoihin ja henkilöstökustannuksiin koko toimialalla. Lisäksi valtio myönsi joukkoliikenteelle yli 1 M euroa budjetoimatonta valtionapua vuoden 2022 aikana. Toimialan tilinpäätös päätyi positiiviseen tulokseen sitovan toimintakatteen alittuessa 2,48 M eurolla.
Talousarviopoikkeamat
Toimialan toimintatuotot ylittyivät 0,7 M eurolla (+7,48 %), vaikka myynti- ja maksutuotot jäivätkin yhteensä 0,6 M euroa vajaaksi käyttösuunnitelmasta. Rakennusvalvonnan ja kaupunkimittauksen tuotot jäivät yhteensä noin 0,4 M euroa budjetoidusta. Rakennusvalvonnan lupahakemusten ja myönnettyjen lupien määrä oli kuitenkin aikaisempien vuosien tasoa, mikä tarkoitti korona-aikana alkaneen pienimuotoisen uudisrakentamisen ja muutosrakentamisen säilymistä vireänä. Merkittäviä liiketaloudellisia hankkeita ei kuitenkaan ollut edennyt lupavaiheeseen entiseen malliin ja tämä näkyi rakennusvalvonnan tuotoissa vähenemisenä käyttösuunnitelmaan nähden.
Joukkoliikenteen lipputulot toteutuivat noin 170 000 euroa pienempinä kuin arvioitiin. Vaikka etäopetusta ei enää järjestetty ja etätyökehotukset lievenivät suosituksiksi, kiersi kouluissa alkuvuodesta laajalti poissaoloja aiheuttanut koronaepidemia, mikä vaikutti matkojen määrään ja sitä kautta lipputuloihin. Joukkoliikenteen aikataulut ja reitit toteutuivat kuitenkin koko vuoden ajan suunnitellusti ja sopimuksen mukaisesti.
Ekomaksutuotot toteutuivat 100 000 euroa pienempinä kuin arvioitiin. Jätehuollon ekomaksut on tuloutettu Teknisen toimialan jätehuollon kustannuspaikalta. Suunnittelu- ja kehittämisyksikön jätehuoltoviranomaisen sekä jätehuollon suunnittelun ja neuvonnan kulut on katettu näillä ekomaksutuotoilla, samoin kuin Teknisen toteuttama jätehuolto on samoilla tuotoilla rahoitettavaa. Vuonna 2022 kuitenkin kompostointirekisteriin liittyvän toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto ei edennyt arvioidulla tavalla. Lisäksi jätehuoltoviranomaisen suunnittelijan palkkamääräraha jäi käytännössä koko vuodelta käyttämättä, koska toimintaa hoidettiin sijaismenettelyin, joten toteutuneita kuluja ei syntynyt budjetoidun mukaisesti.
Toimintatuottojen kasvu johtui kuitenkin muiden toimintatuottojen ja avustusten lisääntymisestä 1,2 M eurolla. Näistä suurimpia olivat joukkoliikenteen saamat, budjetoimattomat valtionavustukset. Traficom päätti 21.9.2022 vuoden 2022 joukkoliikenteelle myönnettävistä valtionavuista. Pori sai 50 000 euroa odotettua enemmän perusrahoitusta liikenteen sopimuskorvauksiin eli 0,84 M euroa. Talousarviovaiheessa ennakoimattomia avustuksia käyttövoimavelvoitteiden toteuttamiseen saatiin 230 000 euroa, mikä on puolet vähemmän kuin vuonna 2021. Käyttövoimatukea jaetaan kaluston päästöluokan ja käyttövoiman perusteella suhteellisin osuuksin joukkoliikennekaupungeille. Käyttövoimatuki saattaa pienentyä myös tulevina vuosina, koska muissa joukkoliikennekaupungeissa on otettu käyttöön sähköbusseja.
Lisäksi Traficom tuki 750 000 eurolla Covid-19-tautitilanteen ja Ukrainan sodan aiheuttamia äkillisesti nousseita liikennöintikustannuksia (polttoaineen hinnannousu). Yhteensä Traficom myönsi tukea 1,82 M euroa, josta siis yli 1 M euroa on budjetoimatonta.
Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi vuoden 2022 laskennallisen korvauksen työllisyyden edistämisen kuntakokeiluun osallistuville kunnille johtuen kuntakokeiluiden viivästymisestä vuonna 2021. Työllisyyden edistämisen kuntakokeilujen oli tarkoitus käynnistyä vuoden 2021 alusta, mutta kokeilujen käynnistyminen viivästyi ennalta arvioidusta ajankohdasta kahdella kuukaudella käynnistyen 1.3.2021. Kokeiluun osallistuvat kunnat olivat ehtineet tehdä jossain määrin rekrytointeja ja sitoutua eräisiin muihin menoihin kokeilun käynnistämiseksi heti vuoden 2021 alusta. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta piti kokeilulakia koskevassa mietinnössään tarpeellisena, että kunnille korvataan pääosin kokeilusta aiheutuvat kustannukset tammi- ja helmikuun ajalta. Porille tämä budjetoimaton korvaus oli noin 80 000 euroa.
Lisäksi lisäyksinä avustustuotoissa näkyy myös hankkeisiin kohdistuneita tuottoja.
Toimintamenot jäivät 1,7 M euroa (-5,13 %) pienemmiksi kuin käyttösuunnitelmassa oli arvioitu. Henkilöstökulut alittuivat noin 0,15 M eurolla. Toisaalta henkilöstökulut eivät toteutuneet käyttösuunnitelman mukaisesti ICT:ssä, eläinlääkinnässä, kaupunkisuunnittelussa, joukkoliikenteessä, työllisyydenhoidossa, jätehuoltoviranomaisella eikä rakennusvalvonnassa johtuen siitä, että henkilöstösuunnitelman mukaiset rekrytoinnit jäivät kokonaan tai osittain toteutumatta. Tähän vaikutti muun muassa rekrytointivaikeudet eläinlääkinnässä, kaupunkisuunnittelussa, ICT-yksikössä ja joukkoliikenteessä. Lisäksi kaupunkisuunnittelussa, työllisyydenhoidossa ja ICT-yksikössä on ollut henkilöstön vaihtuvuutta pitkin vuotta. ICT-yksikössä myöskään erilliskorvaukset eivät toteutuneet täysimääräisesti.
Toisaalta taas työllistämispalkat eli palkkakustannukset, jotka syntyvät kaupungin eri yksiköihin palkattujen työttömien palkkauskustannuksista, ylittyivät noin 0,2 M eurolla. Palkkauskustannuksiin haetaan ELY-keskukselta valtion palkkatukea, joka voi olla maksimissaan 50 % palkkauskuluista. Palkkatuki tilitetään kuntaan lähes kuuden kuukauden viiveellä ja tästä syystä tulot ja menot eivät kulje käsi kädessä kuukausitasolla. Palkkatukityöllistäminen heijastuu positiivisesti niin sanotulle Kelan sakkolistalle sekä verotuloihin.
Palvelujen ostot jäivät 1,3 M euroa pienemmiksi käyttösuunnitelmaan verrattuna. ICT:n osalta palvelujen ostoista on jäänyt käyttämättä 0,4 M euroa, johon suurimpana syynä on se, että kaikki ohjelmistohankinnat eivät edenneet suunnitelmien mukaisesti ja näin ollen kustannukset eivät ole kohdistuneet vuodelle 2022.
Joukkoliikenteessä palvelujen ostoja tehtiin 146 000 euroa vähemmän kuin mihin varauduttiin. Liikennöintikustannuksissa varauduttiin mahdollisuuteen aluehallintoviraston toimivallassa olevan tartuntatautilain 2016/1227 § 58 f mukaiseen määräykseen matkustajamäärien rajoittamisesta. Tällöin koulujen alkamis- ja päättymisaikoina olisi ostettu lisävuoroja, jotta yksittäisessä linja-autossa oleva matkustajamäärä olisi ollut vähäisempi. Aluehallintovirasto pyysi lausuntoa rajoittamistoimenpiteistä keväällä, mutta silloin matkojen määrä väheni pyöräily- ja kävelyolosuhteiden parannuttua, eikä määräystä annettu. Polttoainekulut kasvoivat vuoden aikana merkittävästi. Kustannusnousu näkyi liikennöintisopimuskorvausten kasvuna, koska korvaukset on sidottu liikennöinti-indeksiin. Esimerkiksi Porin Linjat Oy:n kanssa tehdyssä hankintasopimuksessa indeksin nousuvaikutus oli 497 000 euroa.
Asiantuntija- ja asiakaspalvelujen ostot jäivät pienemmiksi käyttösuunnitelmaan nähden myös muun muassa eläinlääkinnässä, elinkeinopalveluissa ja kaupunkisuunnittelussa. Esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa ostopalveluihin käytettävissä olevaa määrärahaa ei pystytty hyödyntämään täysimääräisesti. Kaupunkisuunnittelun kaavoitushankkeet ovat pitkäjänteisiä projekteja, joten ne eivät välttämättä etene vuodessakaan niin pitkälle, että ulkopuolisten asiantuntijapalveluiden käytölle tulisi siinä ajassa tarvetta.
Muista toimintakuluista saatiin säästöä 0,3 M euroa. ICT:n leasingvuokrakuluista jäi käyttämättä 325 000 euroa, sillä Pori-puhelimia ei hankittu perusturvalle johtuen vuodenvaihteessa 2022-2023 tapahtuvasta hyvinvointialueuudistuksesta.
Investointimäärärahojen käyttö
Toimialan irtaimen omaisuuden investointimäärärahaa (20 000 euroa) ei käytetty vuonna 2022 ollenkaan.
Työllisyyspalveluiden 60 000 euron investointimäärärahalla hankittiin mm. nuorten työpajalle auto sekä rakennettiin ja huollettiin Porin alueen retkeilyreittejä ja taukopaikkoja. Määräraha käytettiin täysimääräisesti.
ICT-yksikkö toteutti vuoden 2022 aikana verkkosivujen uudistusprojektin, käytöstä poistetun työterveysjärjestelmän arkistoinnin, tiedolla johtamisen liittyen datankäytön kehittämistä, työajanseurannan ja työvuorosuunnitellun järjestelmien päivittämisen sekä ohjelmistorobotiikan käyttöä laajennettiin. Lisäksi laitehankintoja tehtiin laajasti investoinneista, kuten esimerkiksi AV-laitteita uusittiin, konesalin elinkaaripäivitys, kameravalvontaa uusittiin ja laajennettiin, verkkolaitteita uusittiin sekä hankittiin sivistyksen oppilas- ja opettajanpuolen hankkeita. Osa investoinneista siirtyi toteuttavaksi vuodelle 2023, kuten esimerkiksi tietoturvaan liittyviä kokonaisuuksia ja ohjelmistojen vaihtoihin liittyviä kokonaisuuksia.
ICT-investointimäärärahaa oli varattu yhteensä 1,25 M euroa vuodelle 2022. Tästä jäi käyttämättä 230 000 euroa.
Yyterin kehittämiseen oli varattu yhteensä 1 265 000 euroa investointimäärärahaa, josta 400 000 euroa Yyterin elinkeinoelämää tukeviin investointeihin ja Yyterin inforakennukseen 865 000 euroa. Määrärahaa käytettiin Yyterin aukion yleissuunnitelman toteutukseen, kävijälaskureihin sekä ranta-alueen tietoverkkoon. Muita investointikohteita olivat Yyterin tapahtuma-alueen profilointityön aloitus sekä uusien pelastuslautojen ja rannan monitoimikoneen hankinta. Kokonaisuudessaan Yyterin kehittämiseen varatusta investointimäärärahasta jäi käyttämättä noin 1,2 M euroa.
Golfpolun lankongin uusiminen viivästyi infrarakentamisen henkilöstöresurssin puutteen vuoksi. Rakentamiselle saatu 30 %:in valtionavustus 71 310 euroa saatiin kuitenkin kokonaisuudessaan siirrettyä vuodelle 2023. Hanke jatkuu suunnitellusti, vaikkakin muutaman kuukauden myöhässä, ja uusi puurakenteinen lankonki valmistuu kesäsesongiksi 2023, jolloin myös alueen käyttäjämäärä on suurimmillaan.
Uuden inforakennuksen rakentaminen viivästyi lupaprosessista johtuen ja täten vanhan rakennuksen purkua ja uuden rakentamista ei päästy aloittamaan vuoden 2022 aikana. Purkulupa on sidottu rakennuslupaan. Tämä kuitenkin vaikuttanee kokonaiskustannuksiin positiivisesti, sillä rakentamisen kustannukset ovat syksyn 2022 jälkeen laskeneet. Rakentaminen aloitetaan heti rakennusluvan vahvistuttua alkuvuodesta 2023 ja rakennus valmistuu kesäkaudeksi 2024.