Kaupunginhallitus, kokous 18.12.2023

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 573 Lausunto hallinto-oikeudelle koskien valitusta kesäajan ruokailun järjestämisestä porilaisille lapsille ja nuorille

PRIDno-2019-5951

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Tiina M Toivonen, controller, talousyksikkö, tiina.m.toivonen@pori.fi

Perustelut

Satakunnan yhteisökeskus on koordinoinut porilaisille lapsille ja nuorille järjestettyä maksutonta ruokailua koulujen kesäloman aikana jo neljänä kesänä Porin kaupungin myöntämän avustuksen tukemana. Kesäruokailua on toteutettu menestyksekkäästi ja vuosittain on onnistuttu tavoittamaan yhä laajempi joukko porilaisia lapsiperheitä ja tukemaan niiden hyvinvointia. Raportti vuoden 2022 kesäruokailun toteuttamisesta on liitteenä.

​​​​​Lasten ja nuorten maksuttomalle ruokailulle koulun loma-aikoina on selvä tarve, joka edelleen kasvaa vallitsevassa maailmantilanteessa. On tullut aika vakiinnuttaa kesäruokailun järjestäminen pysyväksi toiminnaksi. Kesäruokailun koordinointiin kuuluu lukuisia työvaiheita. Näitä ovat esimerkiksi yhteistyötahojen ja vapaaehtoisten rekrytointi ja kouluttaminen, ruokailupaikkojen ja -aikojen sopiminen, ruokakuljetusten järjestäminen, toiminnan markkinointi ja palautteen kerääminen sekä raportointi. Kaiken kaikkiaan koordinointi vaatii noin puolen vuoden työpanoksen.

Kesäruokailun ohella kaupungin tulisi panostaa myös muun ruoka-aputoiminnan kehittämiseen, sillä kuntien ja hyvinvointialueen välisen tehtäväjaon mukaan ruoka-aputoiminta jää kaupungin vastuulle. Ruoka-aputoiminta on tällä hetkellä täysin järjestöjen ja seurakuntien toteuttamaa, joskin kaupunki osallistuu kustannuksiin avustustoiminnan kautta. Järjestöiltä on tullut viestiä toiminnan vaikeuksista muun muassa kasvavien kustannusten takia. Kaupungilla olisi mahdollisuus tukea järjestöjen toimintaedellytyksiä nykyistä tehokkaammin.

Vuoden 2023 talousarvioon on varattu 100 000 euron määräraha kesäruokailun toteuttamiseen. Kaupunginhallitukselle ehdotetaan, että kesäruokailuun vuodelle 2023 varatusta määrärahasta osa käytetään määräaikaisen koordinaattorin palkkaamiseen, jonka tehtävänä on ruokailun laajentamisen suunnittelu yhteistyössä hyvinvointiryhmän kanssa, kesäruokailun järjestäminen vuonna 2023 sekä toiminnan vakiinnuttamisen toteuttaminen. Lisäksi koordinaattori osallistuu ruoka-aputoimijoiden verkoston toimintaan pyrkien kehittämään ruoka-aputoiminnan toteuttamisen edellytyksiä Porissa. Loput määrärahasta käytetään järjestettävien ruokailujen toteuttamisessa tarvittavien ruoka-, jakelu- ja tarvikekustannusten kattamiseen.

Ehdotus

Esittelijä

Lauri Kilkku, toimialajohtaja, elinvoima- ja ympäristötoimiala, lauri.kilkku@pori.fi

Kaupunginhallitus päättää merkitä tiedoksi raportin vuoden 2022 kesäruokailusta sekä hyväksyä kesäruokailuun vuodelle 2023 varatun määrärahan käyttämisen ehdotetulla tavalla.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Valmistelija

Tiina M Toivonen, controller, talousyksikkö, tiina.m.toivonen@pori.fi

Perustelut

Kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan 5.12.2022 § 748 kesäajan ruokailun järjestämistä porilaisille lapsille ja nuorille. Päätöksestä on tehty oikaisuvaatimus 12.12.2022.

Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan päätöksen täytäntöönpanon keskeyttämistä, koska päätös jättää epäselväksi, voivatko ruokailuun osallistua myös sellaiset lapset ja nuoret, joiden kotikunta ei ole Pori. Oikaisuvaatimuksen mukaan päätös tulisi kumota, mikäli se sisältää ruokailuun osallistuvan henkilön kotikuntaa koskevan vaatimuksen. Lisäksi oikaisuvaatimuksen tekijä moittii päätöstä epäselväksi, koska asian esittelyssä ei ole mainittu minkäikäisiä lapsia ja nuoria ruokailumahdollisuus koskee. 

Kesäruokailu on tarkoitettu 7-18 -vuotiaille lapsille ja nuorille, mikä käy ilmi asian liitteenä olleesta vuoden 2022 kesäruokailua koskevasta raportista. Mahdollisuus maksuttomaan ruokailuun on järjestetty Porissa neljänä kesänä. Ruokailun tarkoituksena on edistää lapsiperheiden hyvinvointia tarjoamalla lapsille ja nuorille mahdollisuus päivittäiseen lämpimään ruokaan ja yhdessäoloon. Ruokailussa on läsnä turvallisia aikuisia, joiden kanssa voi jutella kuulumisia. Lisäksi lapset ja nuoret ovat voineet osallistua ruokailujen yhteyteen järjestettyyn ohjattuun toimintaan.

Ruokailu järjestetään porilaisten verovaroin ja se on tarkoitettu porilaisille lapsille ja nuorille. Ruokailupaikoissa on kysytty ruokailuun osallistuvien henkilöiden asuinpaikkaa, koska on haluttu seurata millaiselta alueelta ruokailu tavoittaa kävijöitä. Ulkopaikkakuntalaisten lasten saattajille on kerrottu, että ruokailu on tarkoitettu ensisijaisesti porilaisille lapsille ja nuorille, mutta ketään ei ole käännytetty pois ruokailusta eikä näin tulla toimimaan jatkossakaan.

Siltä osin kun oikaisuvaatimus käsittelee maksuttoman ehkäisyn kuntasidonnaisuutta kuuluu asia hyvinvointialueen vastuualueelle.

Ehdotus

Esittelijä

Lauri Kilkku, toimialajohtaja, elinvoima- ja ympäristötoimiala, lauri.kilkku@pori.fi

Kaupunginhallitus päättää hylätä kaupunginhallituksen päätöksestä 5.12.2022 § 748 "Kesäajan ruokailun järjestäminen lapsille ja nuorille" tehdyn oikaisuvaatimuksen, koska oikaisuvaatimus ei esittelyssä mainituilla perusteilla anna aihetta päätöksen muuttamiseen.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Valmistelija

  • Pauliina Mäenpää, johtava juristi, pauliina.maenpaa@pori.fi

Perustelut

Lausuntopyyntö valituksesta

Oikaisuvaatimuksen tekijä on ollut tyytymätön kaupunginhallituksen päätökseen (13.2.2023 § 90), jolla hänen oikaisuvaatimuksensa on hylätty. Hän on valittanut päätöksestä Turun hallinto-oikeudelle.

Valittaja on vaatinut, että tuki myönnetään "porilaisten lasten ja nuorten" sijasta yleisesti Porissa oleskelevien lasten ruokailuun, eikä nimenomaisesti Porissa kirjoilla olevien ruokailuun. Vaatimustaan hän on perustellut sillä, että kotikunta ei ole hyväksyttävä perustelu erottelulle, etenkään Porissa lomallaan oleskelevien lasten kohdalla.

Kunnan itsehallinto, yleinen toimiala ja asukkaiden hyvinvointi

Suomen perustuslain 121 §:n 1 momentin mukaan kunnan hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Kuntalain 7 §:n 1 momentin mukaan kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa tehtävät ja järjestää kunnalle laissa säädetyt tehtävät. Kunnan yleiseen toimialaan kuuluvat ne tehtävät, jotka kunta omilla päätöksillään voi ottaa hoidettavakseen. Erityistoimialaan kuuluvat ne tehtävät, jotka kunnan eri lakeihin sisältyvien säännösten mukaan on hoidettava.

Perustuslain 6 §:n 1 momentin mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Saman pykälän 2 momentin mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lainkohdassa mainittu ”muu henkilöön liittyvä syy” voi olla esimerkiksi henkilön kotikunta tai asuinpaikka.

Valittaja on viitannut valituksessaan yhdenvertaisuuslakiin. Sen tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa. Kunnan tulee edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää kaikessa toiminnassa, viranomaisina, palvelujen tarjoajina, koulutuksen järjestäjinä ja työnantajina. Yhdenvertaisuuden edistäminen ja syrjinnän ehkäisy koskee koko kuntakonsernia.

Yhdenvertaisuuslain 11 §:n mukaan: Erilainen kohtelu ei ole syrjintää, jos kohtelu perustuu lakiin ja sillä muutoin on hyväksyttävä tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat oikeasuhtaisia. Siinäkin tapauksessa, että kohtelun oikeuttamisperusteista ei ole säädetty, on erilainen kohtelu sallittua, jos kohtelulla on perus- ja ihmisoikeuksien kannalta hyväksyttävä tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat oikeasuhtaisia.

Lainsäädäntö mahdollistaa ihmisten erottelun ja asettamisen eri asemaan myös syrjintää koskevissa säännöksissä mainituin syin. Olennaista sekä perustuslain että yhdenvertaisuuslain säännösten soveltamisen näkökulmasta on se, voidaanko erilainen kohtelu perustella perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävällä tavalla, hyväksyttävällä syyllä ja tavoitteella. Lisäksi huomiota on kiinnitettävä siihen, onko valittu keino oikeassa suhteessa tavoitteeseen, johon sillä pyritään.

Kunnalla ei ole lakisääteistä velvollisuutta järjestää tämänkaltaista kesäajan ateriapalvelua lapsille ja nuorille. Kyseessä on kunnan yleiseen toimialaan kuuluva, verovaroin rahoitettu palvelu, jonka kunta voi itsehallintonsa nojalla ottaa vapaaehtoisesti hoidettavakseen.

Päätöksenteossa käytetty sana "porilainen" voi tarkoittaa  sekä henkilöä, jonka kotikunta Pori on, että henkilöä, joka asuu Porissa.

Kunta voi perustuslain 6 §:n 2 momentin estämättä tarjota tämän kaltaista ateriapalvelua ensisijaisesti vain kunnassa asuville lapsille ja nuorille, etenkin kun palvelua on tarjolla selkeästi rajallinen määrä. Kunta voi asettaa kunnassa asuvat kunnan jäsenet etusijalle muualla asuviin lapsiin ja nuoriin nähden kyseistä palvelua tarjottaessa. Tällaisen etusijalle asettamisen voidaan katsoa liittyvän suoraan kuntalain 1 §:n 2 momentissa säädettyyn kunnan pyrkimykseen edistää omien asukkaidensa hyvinvointia. Kunnan tehtäviin kuuluu käytettävissä olevilla voimavaroilla huolehtia niistä palveluista, joita kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen edellyttää. Erilaiseen asemaan asettamiselle on siten perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävä tavoite ja syy, joka pohjautuu kunnalliseen itsehallintoon.

Ateriapalvelun järjestämistä koskevassa päätöksenteossa on porilaiset lapset ja nuoret asetettu etusijalle. Taustalla on kunnalliseen itsehallintoon perustuva hyväksyttävä syy, omien asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen. Ruokailuun osallistumisen edellytyksenä ei lapsen tai nuoren koti- tai asuinpaikkaa ole käytännössä kuitenkaan pidetty, eikä ketään ole tämän vuoksi käännytetty pois. Valittu keino on näin ollen ollut oikeassa suhteessa tavoitteeseen, johon sillä on pyritty.

Toimivallan peruste

Konsernipalveluiden toimintasäännön 9 §:n mukaan johtava juristi käyttää kaupungin puhevaltaa hallintotuomioistuimissa ja markkinaoikeudessa muutoksenhakuasioissa, mikäli hän yhtyy muutoksenhaun kohteena olevaan kaupungin viranomaisen tekemään päätökseen.

Ehdotus

Esittelijä

  • Lauri Inna, kaupunginjohtaja, lauri.inna@pori.fi

Edellä kerrotuin perustein kaupunginhallitus on tehnyt päätöksensä sille kuuluvan toimivallan ja harkintavallan rajoissa. Koska päätös ei muutoinkaan ole lainvastainen, on valitus kaikkine vaatimuksineen hylättävä.

Johtava juristi toimittaa hallinto-oikeudelle sen pyytämän lausunnon liitteineen ja käyttää kaupungin puhevaltaa asiassa.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Tiedoksi

Turun hallinto-oikeus

Muutoksenhaku

Päätöksestä ei kuntalain 136 §:n perusteella saa tehdä oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta.