Kaupunginhallitus, kokous 28.3.2022

Perustelut

Porin Veden talous toteutui talousarviota paremmin tilikaudella 1.1.-31.12.2021. Liikevaihto oli 21,5 M€, kulut 11,2 M€, kaupungille maksettu peruspääoman korko 2,2 M€ ja poistot 4,7 M€. Tilikauden ylijäämä oli 3,5 M€. 

Korvaus peruspääomasta (2,21 M€) toteutui budjetoidun mukaisena. Investointimäärä (3,94 M€) alitti valtuuston asettaman sitovan investointimäärärahan enimmäismäärän (4,0 M€).

Valmiussuunnittelun ja kriisitilanteisiin varautumisen merkitys korostui edelleen. Koronaviruspandemia jatkui toista perättäistä vuotta. Sen vuoksi tehtiin monenlaisia toimenpiteitä veden jakelun turvaamiseksi.

Uusi, loppuvuonna 2020 käyttöön otettu asiakastietojärjestelmä oli ensimmäisen täyden vuoden käytössä. Hankintapäätös etäluettavista vesimittareista ja mittareiden etäluennasta tehtiin marraskuussa. Hankintaprosessi toteutettiin  yhteistyössä seitsemän muun suomalaisen vesihuoltolaitoksen kanssa.  Etäluentaan siirtyminen on lähes 10 vuoden projekti. Ensimmäisiä etäluettavia mittarijärjestelmiä ryhdytään asentamaan asiakkaille vuonna 2022.  

Talousveden laatu oli erittäin hyvä, ja palvelutaso voitiin muutenkin pitää korkeana ja sitä monilta osin parantaa.

Myyty vesimäärä  kasvoi 3,5 %. Laskutettu jätevesimäärä kasvoi 5,0 % . Verkostoon pumpattu vesimäärä kasvoi 1,8 % ja puhdistettu jätevesimäärä väheni 10 %. Vuotovesimäärä väheni vesijohtoverkossa arvoon 11,6 %. Viemäriverkoston vuotovesimäärä pysyi likipitäen ennallaan, ja oli 33,6 %. Putkirikkoja sattui vain 35 kappaletta, joka on selvästi vähemmän kuin vielä 10 vuotta sitten. Suoritteet ilmaisevat, että verkostojen kunto on parantunut.

Taksat voitiin edelleen pitää ennallaan jo seitsemättä vuotta peräkkäin. Porin Veden taksat ovatkin nyt selvästi vertailulaitosten keskitasoa edullisemmat.

Ympäristöasioiden korkealaatuinen hoito liittyy kiinteästi liikelaitoksen toimialaan. Puhdistamolietteen käsittelystä ja loppusijoituksesta vastaa 15 vuotisella palvelusopimuksella Envor Pori Oy, joka on rakentanut vuosina 2020-21 Luotsinmäen keskuspuhdistamon läheisyyteen biokaasulaitoksen ja hoitaa jatkossa siellä keskuspuhdistamolla syntyvän puhdistamolietteen käsittelyn sekä toimittaa biokaasulaitoksella syntyvän mädätejäännöksen hyötykäyttöön. 

Laajennus- ja uudisrakennusinvestoinneista suurimmat olivat Harjakankaan tekopohjavesilaitoksen lipeäalkalointijärjestelmä ja Honkaluodon vesi- ja viemäriverkoston laajentaminen sekä Ahlaisten-Peittoon vesi- ja viemärijohtoprojekti.  Huomattavimpia saneerausinvestointeja olivat Noormarkun jätevesipumpaamot, Harmaalinna-Sampola paineviemäri ja vesijohto sekä Ulasoori-Uusiniitty-vesijohto.  Investoinnit toteutettiin kokonaisuudessaan Porin Veden tulorahoituksella.

Luotsinmäen ja Ahlaisten väliset vesijohto- ja viemäriyhteydet valmistuivat vuonna 2021. Ahlaisten jätevedet johdettiin pysyvästi keskuspuhdistamolle kesäkuusta alkaen. Siirtyminen Ahlaisissa talousveden jakelussa tekopohjaveteen alkoi loppusyksyllä. 

Perustelut

Vuosi 2021 oli elinvoima- ja ympäristötoimialan elinkaaressa ensimmäinen kokonainen talousarviovuosi. Organisaatiomuutoksessa 1.9.2020 yhdistettiin osa konsernihallinnon elinvoimayksiköstä ja viestintäyksiköstä sekä ICT-yksikkö kokonaisuudessaan ympäristö- ja lupapalveluiden toimialaan. Samalla Visit Pori Oy:n henkilöstö ja osa toiminnasta siirtyi liikkeenluovutuksessa toimialalle. Elinvoima- ja ympäristötoimiala kokoaakin nyt kaupungin keskeiset elinvoimaisuutta palvelevat toiminnot yhteen.

Elinvoima- ja ympäristötoimialan henkilöstöön kuului vuoden 2021 joulukuussa 159 vakituista, 32 määräaikaista ja 67 työllistettyä. Toimipisteitä oli Valtakatu 11:ssa sijaitsevien kiinteistöjen lisäksi ainakin Teljänkatu 5:ssä, Hallituskatu 12:ssa, Länsipuisto 24:ssa, Yrjönkatu 13:ssa, Veturitallinkatu 7:ssä ja Kruuti-Jussintie 5:ssä. Lisäksi ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen eläinlääkärien vastaanottotilat sijaitsivat Maantiekatu 31:ssä, Ulvilassa, Harjavallassa ja Eurajoella.

Elinvoima- ja ympäristötoimiala on moninainen toimiala, joka koostuu pitkälti viranomaistoiminnasta. Toimialalla on tapahtunut myös muutoksia tänäkin vuonna, mm. joukkoliikenneuudistus, pieneläinpäivystyksen uudistus sekä matkapuhelinuudistus ja joukkoliikenteen saamat budjetoimattomat tuet valtiolta.

Lisäksi Porissa käynnistyi maaliskuussa työllisyyden kuntakokeilu, jossa kehitetään työllisyyspalveluita ja valmistaudutaan vuoteen 2024, jolloin työllisyyspalvelut siirtyvät kokonaisuudessaan kunnan järjestämisvastuulle. Kuntakokeilu yhdistää valtion ja kunnan työllisyyspalvelut ja kaupungilla on vastuu n. 4700 porilaisen työnhakijan lakisääteisistä työvoimapalveluista. Kaupungin työllisyyspalveluiden henkilöstön määrä kasvoi kuntakokeilun myötä TE-hallinnon virkasiirroilla (23 htv) ja kymmenellä määräaikaisella asiantuntijalla.

Vuoden 2021 alussa Porin työttömyysaste oli 14,5 % ja joulukuussa 11,9 %. Porin aktivointiasteen keskiarvo oli v. 2020 23,8 % ja v. 2021 28,2 %. Myös tukityöllistämisessä nähtiin volyymin kasvua. Kaupunki pystyi tarjoamaan yli 150 porilaiselle työnhakijalle työllistymismahdollisuuksia kaupungin eri yksiköissä. Kuntakokeilun myöntämällä palkkatuella ja ns. Pori-lisällä tuettiin 140:n työnhakijan työllistymistä yhdistyksiin tai yrityksiin. Kesätyötukea joko kaupungin yksiköihin tai alueen yrityksiin ja yhdistyksiin myönnettiin lähes 1 000 nuoresta.

Toimialalla tehtiin kaksi talousarviomuutosta vuoden 2021 aikana. Kaupunginvaltuusto päätti 26.4.2021 kokouksessaan myöntää 0,​7 M euron lisämäärärahan ja muutoksen vuoden 2021 talousarvioon covid-​19 -​taudin aiheuttaman avoimen joukkoliikenteen lipputuloaleneman kompensoimiseksi. Lisäksi työllisyyspalveluille myönnettiin vuoden 2019 110 000 euron investointimäärästä jäljellä ollut 13 266 euron suuruinen määrärahalisäys investointimäärärahoihin.

Talouden positiivinen suunta perustui muun muassa kustannusten hillitsemiseen esimerkiksi ICT-yksikössä, jossa saatiin säästöä palvelusopimusmuutoksilla ja rakennusvalvontaan loppuvuodesta tuloutuneisiin ennustettua isompiin lupamaksutuottoihin. Lisäksi Porin seudun yhteistoiminta-alueella panostettiin eläinsuojelutehtävien hoitoon osoittamalla kaupungineläinlääkärin työpanosta. Eläinlääkintähuoltolain mukaisesti valtio korvaa eläinsuojelutehtäviin käytettävän kaupungineläinlääkärin työajan palkkakustannukset, joiden määrä muodostui talousarviossa esitettyä suuremmaksi. Lisäksi valtio myönsi joukkoliikenteelle yli 1 M euroa budjetoimatonta valtionapua vuoden 2021 aikana, josta viimeinen 149 000 euron koronatukipäätös tuli vielä aivan joulukuun loppupuolella. Toimialan tilinpäätös päätyi positiiviseen tulokseen sitovan toimintakatteen alittuessa 2,65 M eurolla.

Talousarviopoikkeamat

Toimialan toimintatuotot ylittyivät 1,1 M eurolla (+12 %), vaikka myynti-, maksu- ja muut toimintatuotot jäivätkin yhteensä 120 000 euroa (-11 %) vajaaksi käyttösuunnitelmasta. Muun muassa pieneläinpäivystyksen uudistus vaikutti siihen, että eläinlääkintäyksikön klinikkamaksu- ja päivystyspuhelintuotot pienenivät yhteensä yli 34 000 eurolla käyttösuunnitelmaan nähden. Lisäksi matkailu- ja markkinointiyksikön vuonna 2021 edelleen vuokraaman Promenadisalin osalta tuottoarvio ei kokonaan täyttynyt, vaan siitä jäätiin noin 32 000 euroa. Salin tuottoarviota oli vuoteen 2021 lähtiessä vaikea tehdä koronatilanteesta johtuen, kun tiedossa ei ollut tulevien tapahtumien määräarviota eikä sitä, miten alati muuttuva epidemiatilanne tulisi muokkaamaan tapahtumateollisuutta.

Toimintatuottojen kasvu johtui kuitenkin avustusten lisääntymisestä 1,2 M eurolla (+38 %). Näistä suurimpia olivat joukkoliikenteen saamat, budjetoimattomat valtionavustukset; ilmastoperusteinen tuki sekä kaksi erillistä tukea lipputulomenetyksiin koronan vuoksi, yhteensä lähes 1,1 M euroa. Valtionavustuksista maksettiin edelleen liikennöitsijöille tukea lipputulomenetyksiin yhteensä 218 000 euroa. 

Valmistuksessa omaan käyttöön jäätiin 88 %:ia käyttösuunnitelmasta, sillä ICT-yksikköön oli budjetoitu 0,2 M euroa hankkeelle, joka ei toteutunutkaan.

Toimintamenot jäivät 1,7 M euroa (-5 %) pienemmiksi kuin käyttösuunnitelmassa oli arvioitu. Henkilöstökulut ylittyivät noin 0,3 M eurolla. Toisaalta henkilöstökulut eivät toteutuneet käyttösuunnitelman mukaisesti eläinlääkinnässä, kaupunkisuunnittelussa, joukkoliikenteessä eikä rakennusvalvonnassa johtuen siitä, että henkilöstösuunnitelman mukaiset rekrytoinnit jäivät kokonaan tai osittain toteutumatta. Tähän vaikutti muun muassa pitkään jatkuneet rekrytointivaikeudet eläinlääkinnässä, kaupunkisuunnittelussa ja joukkoliikenteessä.

Toisaalta taas työllistämispalkat eli palkkakustannukset, jotka syntyvät kaupungin eri yksiköihin palkattujen työttömien palkkauskustannuksista, ylittyivät noin 0,7 M eurolla. Palkkauskustannuksiin haetaan ELY-keskukselta valtion palkkatukea, joka voi olla maksimissaan 50 % palkkauskuluista. Palkkatuki tilitetään kuntaan lähes kuuden kuukauden viiveellä ja tästä syystä tulot ja menot eivät kulje käsi kädessä kuukausitasolla. Koska työllistettyjen määrä ylittyi hieman arvioidusta, niin myös maksetut palkat ja toisaalta saadut palkkatuet ylittyivät. Toimintatuotoissa palkkatuki ylittyi noin 230 000 eurolla käyttösuunnitelmaan verrattuna. Palkkatukityöllistäminen heijastuu positiivisesti niin sanotulle Kelan sakkolistalle sekä verotuloihin.

Palvelujen ostot jäivät 1,5 M euroa (-12 %) pienemmiksi käyttösuunnitelmaan verrattuna. Tästä suurin osa tulee asiakaspalvelujen ostoista, jotka jäivät 0,9 M euroa pienemmiksi. Käyttösuunnitelmassa asiakaspalvelujen ostoihin kirjattiin huhtikuussa joukkoliikenteelle myönnetty 0,7 M euron lisämääräraha. Määrärahalisäystä ei olisi taloudellisesta näkökulmasta jälkikäteen katsottuna tarvittu, mutta ilman tätä saatua 0,7 M euron lisämäärärahaa ei olisi voitu tehdä uutta liikenteen hankintasopimusta samassa laajuudessa kuin alkuperäinen määräraha olisi mahdollistanut, koska valtion tukipäätökset tulivat vasta sopimuksen teon jälkeen. Myös toimisto- ja asiantuntijapalvelujen ostot jäivät pienemmiksi käyttösuunnitelmaan nähden. Esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa ostopalveluihin käytettävissä olevaa määrärahaa ei pystytty hyödyntämään täysimääräisesti. Kaupunkisuunnittelun kaavoitushankkeet ovat pitkäjänteisiä projekteja, joten ne eivät välttämättä etene vuodessakaan niin pitkälle, että ulkopuolisten asiantuntijapalveluiden käytölle tulisi siinä ajassa tarvetta.

Myös aineista, tarvikkeista ja tavaroista saatiin säästöä lähes 0,3 M euroa (-36 %). Porin kaupunki siirtyi matkapuhelinhankinnoissa leasing-mallin käyttöönottoon kesken vuotta 2021. Tämä näkyy kalustohankintojen vähenemisenä. IT-kaluston saatavuudessa on ollut myös hankaluuksia johtuen covid-pandemian aiheuttamasta globaalista komponenttipulasta. Toimialalla kalustohankinnoista tullut säästö on yli 0,2 M euroa (-62 %).

Myös muista toimintakuluista saatiin säästöä 0,2 M euroa (-14 %). Muissa toimintakuluissa näkyy muun muassa ICT-yksikön konesalivuokrien pieneneminen palvelusopimusuudistuksen myötä. Samoin leasingvuokrakulujen pienenemiseen on vaikuttanut puhelinten leasinghankintamallin käynnistysvaikeudet.

Investointimäärärahojen käyttö

Irtaimen investointimäärärahaa ei käytetty vuonna 2021 ollenkaan.

Työllisyyspalveluiden 43 000 euron investointimäärärahalla hankittiin mm. Presspajan kamera-kalustoa, moottorikelkka luontopajalle ja pakettiauto nuorten työpajalle.

ICT-investointien määrärahaa käytettiin mm. palvelimien, tukiasemien, näyttöjen, kytkimien ja kannettavien laitteiden hankintaan. 1,5 M euron määrärahasta käytettiin 40 %. Laitehankintojen saatavuudessa on ollut hankaluuksia johtuen covid-pandemian aiheuttamasta globaalista komponenttipulasta, joten kaikkia laitehankintoja ei pystytty täysimääräisesti tekemään. Sovellusohjelmien investointeja eli järjestelmien vaihtoja (mm. verkkojulkaisujärjestelmä, hr-varhaiskasvatusjärjestelmä) siirrettiin vuodelle 2022, koska hankintojen valmistelu viivästyi johtuen henkilövoimavarojen puutteesta.

Yyterin kehittämiseen oli varattu 580 000 euroa investointimäärärahoja, josta 400 000 euroa Yyterin elinkeinoelämää tukeviin investointeihin. Yyterin infraa parannettiin etenkin ohjaamalla kulkua rannalla sekä lisäämällä rannan wc-kapasiteettia. Lisäksi alueen yleissuunnitelmaa on toteutettu investointimäärärahoilla.  

Yyterin aukion uudisrakennuksen, Piletin rakentamista valmisteltiin ja rakentamiselle luotiin konsepti. Yleissuunittelualueen Yyterin aukion hotellin puoleista päätyä kunnostettiin ja sisääntulon liikenneympyrä ja kivetys uusittiin. Aukion pohjoispuolen huoltotien jatkeeksi rakennettiin lankonki rannalle. Kulkureitille asennettiin kävijälaskuri. Rannalle on rakennettu myös toinen uimavalvojantorni, joka asennetaan kesäksi 2022. Myös Yyteri Beach lomakylän kulku rannalle sai kävijälaskurin. Rannan eteläpää, eli Yyteri Beach-lomakylä sai omat rantawc:t, joiden ulkonäkö mukailee muiden wc-rakennusten tuttua ulkokuorta.   

Syksyllä Munakarin säikän mantereen puolelle saatiin uusi nuotiopaikka, joka saavutti heti suuren suosion. Niin ikään suuren suosion saavutti uusi kävelysilta rannan pohjoiskärjestä Herrainpäiville. Silta valmistui vuodenvaihteeksi. Kävijäennätyksiä rikottiin, kun Yyterissä vieraili koko vuoden aikana yli 386 000 kävijää (+42 %), joista kesän aikana 312 000. Myös sesonginulkopuoliset luvut kasvavat tasaisesti.

Yyterin elinkeinoelämää tukevista investointimäärärahoista jäi käyttämättä noin 54 000 euroa. Osa Yyterin investoinneista jäi toteuttamatta rakennuttajan aikatauluhaasteista johtuen. Lisähaasteita tuotti myös kokonaistyömäärän suuruus loppuvuoden aikana ja töiden rytmittämisen epäonnistuttua. Joidenkin tuotteiden toimitusaika oli odotettua pidempi eikä hankintaa haluttu kiirehtiä, jotta laatu ei kärsisi. Niin ikään koko Piletti-porttirakennukseen (investointimäärärahoihin varattu 180 000 euroa vuodelle 2021) suunniteltu urakka on siirtynyt eteenpäin rakennuttajan vaihduttua ja tästä johtuvan konseptisuunnittelun venyttyä loppuvuodelle 2021. Lopullisen urakan katsotaan kuitenkin edelleen olevan aikataulussa, jotta rakennus valmistuu suunnitellusti vuoden 2023 aikana.

Perustelut

Satakunnan pelastuslaitos on vuoden 2016 alusta toiminut kirjanpidollisena taseyksikkönä. Porin kaupunginvaltuusto hyväksyi 14.11.2016 kirjanpidollisen taseyksikön avaavan taseen 1.1.2016. Kirjanpidollisena taseyksikkönä pelastuslaitoksella on oma pankkitili ja kaikki laitokselle kuuluvat tuotot ja kulut kohdistetaan pelastuslaitoksen omille kustannuspaikoille.

Vuoden 2021 tilinpäätöksen mukaan Satakunnan pelastuslaitoksen ja varsinaisen pelastustoimen tuloslaskelman vuosikate osoittaa ylijäämää +2.147.414 euroa ja tilikauden tulos on 966.258 euroa. Uudenmuotoisessa tuloslaskelman kaavassa tuloksen jälkeen tulevat varausten muutokset ja sisäiset vyörytyserät. Näin tilikauden alijäämä vyörytyserien jälkeen on -3.425 euroa. Tämä alijäämä kirjataan taseeseen tilikauden ylijäämä-/alijäämätilille. Tilikauden tulokseen vaikutti voimakkaasti kuntalaskutuksen alentaminen loppuvuodesta. Hyväksyttyyn talousarvioon nähden kuntalaskutusta jätettiin laskuttamatta 1.200.000 euroa.

Kulunutta tilivuotta on leimannut COVID-19 pandemian jatkuminen. Pandemian takia on toimintoja osin rajoitettu ja osin järjestetty aiemmasta poiketen. Pandemiasta aiheutui vain vähäisiä lisäkuluja tarvikkeiden osalta. Kasvaneita henkilöstömenoja ei ole selvitettävissä kirjanpidosta, mutta niiden osuus on jo merkittävä. Harjoitustoiminnasta ja kouluttautumisesta tuli säästöä verrattuna ”normaaliin tasoon”, mutta säästö oli pienempi kuin vuonna 2020.

Varsinaisen pelastustoimen tuloslaskelmassa kuntien maksuosuuksia pienennettiin 1.200.000 eurolla ylijäämän välttämiseksi. Maksuosuudet laskutettiin yhteistoimintasopimuksen mukaisesti asukaslukujen suhteessa. Maksutuotot olivat yhtä suuret kuin edellisenä vuotena. Tuet ja avustukset kasvoivat huomattavasti kahden ulkoa rahoitetun projektin myötä. Projekteista tosin aiheutui avustuksien suuruiset menot.

Toimintakulut alittivat talousarvion 367.638 euroa ja niiden kasvu oli 4,7 prosenttia. Suurimpana eränä oli henkilöstökulujen alitus 435.992 euroa ja niissä oli kasvua 2,6 prosenttia. Muita isoja alituksia olivat: muiden palveluiden ostot 183.680 euroa, kasvu 7,6 prosenttia. Aineet, tarvikkeet ja tavarat ylittivät talousarvion 174.396 eurolla ja niiden kasvu oli 23,0 prosenttia.

Myös poistot jäivät alle arvion 218.844 euroa, koska suuri osa investointihankkeista valmistui vasta joulukuussa. Osa vuoden 2020 investoinneista valmistui vasta keväällä 2021 ja tämäkin alentaa koko vuoden poistoja.

Huomattavia muutoksia määrärahojen käytössä oli Koneiden, kaluston ja laitteiden rakentamisessa ja kunnossapidossa, jossa käyttö kasvoi 244.050 euroa ja kasvu oli prosenteissa 65,5. Kaluston hankinta käyttötaloudessa kasvoi 105.202 euroa ja kasvu oli prosenteissa 31,7 prosenttia. Vaatteistotilillä kasvu oli 18.577 euroa ja kasvu 23,9 prosenttia.

Ensihoitotoiminta kokonaisuutena ja erikseen eri sopimusosapuolien kesken toteutui sopimusten mukaisena kustannusneutraalisti eli palvelun ostajat vastasivat kustannuksista täysimääräisesti. Ensihoitotoiminnan tuotot ja kulut sisältyvät Satakunnan pelastuslaitoksen tuloslaskelmaan, mutta vaikutus yli-/alijäämään vyörytyserien jälkeen on +/- nolla.

Investointien toteutuma ylitti muutetun investointibudjetin 34.286 eurolla. Lisäksi vuoden 2020 investointibudjetti ylitettiin 31.076 eurolla, ja tämä summa oli sovittu jätettävän käyttämättä vuoden 2021 investointibudjetista. Näin ollen vuoden 2021 kokonaisylitys oli 65.362 euroa.

Kahdestakymmenestäneljästä investointihankkeesta kuusi ylitti suunnitelman. Suurin ylitys yhdellä hankkeella oli 26,3 prosenttia. Kun investoinnit vuodesta toiseen ylittyvät hankkeittain ja kokonaisuutena, niin on pakko tulla johtopäätökseen, että investointien koko hankintajärjestelmä suunnittelusta päätöksenteon kautta toteutukseen ja seurantaan on huonosti toteutettu.

Vuoden 2021 tilinpäätösraportit sisältävät kolme tuloslaskelmaa ja kirjanpidon investointiraportin sekä taseen. Tilinpäätöstä tarkentavina tietoina liitetietoihin sisältyy selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä ja taulukko kuntien maksuosuuksista.

Perustelut

Porin kaupungin vuoden 2021 tilinpäätös on kuntalain edellyttämä asiakirja, jossa virallisten laskelmien lisäksi selvitetään erityisesti valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. 

Toimialan käyttötalous toteutui talousarviota paremmin ja tarkastustoimi pysyi talousarviossa tilivuonna 2021.

Tarkastustoimen tilinpäätös on tehtävän kokonaiskustannusten osalta 105.644 euroa ylijäämäinen, eli kustannukset jäivät 18,6 prosenttia arvioidun alle. Suuri osa ylijäämästä selittyy henkilöstökuluista, jotka toteutuivat noin 85 prosenttisesti.

Palvelujen ostot toteutuivat kokonaisuudessaan talousarvion rajoissa. Ainostaan kaupungin sisäisen palveluliikelaitoksen puhtaanapito- ja pesulapalvelut toteutuivat yli arvioidun, noin 116 prosenttisesti ja kasvoivat edellisestä vuodesta noin 22 prosentilla.

Tarkastustoimen tilinpäätöstiedot vuodelta 2021 ovat esityslistan liitteenä. 

Perustelut

Porin kaupungin vuoden 2021 tilinpäätös on kuntalain edellyttämä asiakirja, jossa virallisten laskelmien lisäksi selvitetään erityisesti valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Tilinpäätösaineisto tulee käsitellä lautakunnissa.

Sivystystoimialan alkuperäiseen talousarvioon tehtiin 2,6 miljoonan euron määrärahalisäys (KV 13.12. § 252). Määrärahojen lisätarve johtui pääasiassa kahdesta syystä, koronapandemiasta sekä lainsäädännön muutoksista. Näistä aiheutuneisiin kustannuksiin ei sivistystoimialan talousarviossa ollut määrärahoja.  Lainsäädännön muutokset koskivat oppivelvollisuusiän nostoa sekä varhaiskasvatuslain että varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain muutoksia. Lisäkustannuksia tuli muun muassa lukion oppimateriaalihankinnoista, varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen alentamisesta sekä varhaiskasvatuksen henkilöstömitoituksen tiukennuksista, mikä vaikutti henkilöstökuluja lisäävästi. Koronapandemian vuoksi lisäkustannuksia tuli pääasiassa suoja-asujen ja puhdistustarvikkeiden hankinnoista, koulujen ateriapalveluista etäopetusjakojen ajalta sekä työterveyshuollon menoista henkilöstön koronatestausten vuoksi. Koska liikunta- ja kulttuurilaitokset olivat osan vuotta kokonaan kiinni tai niiden aukioloa rajoitettiin, pääsymaksuja ja tilojen käyttömaksuja jäi merkittävästi saamatta. Tuottojen menetyksiä tuli myös sivistävän koulutuksen lukukausi- ja kurssimaksujen osalta.

Sivistystoimialan toimintatuotot toteutuivat kokonaisuudessaan muutettuun talousarvioon verrattuna suunnitellusti. Tuotot toteutuivat lopulta 0,5 miljoonaa euroa muutettua talousarviota paremmin (toteumaprosentti 104,4). Tuottolajien osalta oli kuitenkin merkittäviä poikkeamia. Maksutuotot toteutuivat paremmin, mikä johtui lähinnä kotikuntakorvausten arvioitua suuremmasta kertymästä. Samoin tukia ja avustuksia saatiin enemmän pääasiassa hankerahoituksen kasvaneen määrän vuoksi. Syynä oli osittain valtion erilaisten korona-avustusten lisääntyminen, mutta myös kehittämiseen tarkoitetun hankerahoituksen määrän kasvu. Muut tuotot sitä vastoin jäivät muutetusta talousarviosta. Etenkin tilojen käyttömaksujen kertymä jäi koronatilanteesta johtuen vielä odotettuakin vähäisemmäksi.

Toimintakulut toteutuivat muutettuun talousarvioon verrattuna odotetusti. Toimintakulut ylittivät muutetun talousarvion 0,25 miljoonaa euroa (toteumaprosentti 100,2).

Henkilöstökulut toteutuivat muutettua talousarviota positiivisemmin (toteumaprosentti 99,6).  Palkkakulut ylittivät talousarvion, mutta vastaavasti säästöä tuli henkilöstösivukuluissa. Edelliseen vuoteen verrattuna henkilöstökulujen kasvu oli 2,5 %.

Palvelujen ostot ylittyivät muutettuun talousarvioon verrattuna (toteumaprosentti 101,2). Merkittävimmät ylitykset tulivat palvelusetelimenoihin varhaiskasvatuslain ja varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain muutosten vuoksi. Koronapandemian vuoksi lisäkustannuksia tuli työterveyshuollon menoihin sekä ateria- ja puhdistuspalveluihin. Palvelujen ostojen kasvuun vaikutti myös se, että palvelusetelimenot siirrettiin vuoden 2021 talousarviossa avustuksista palvelujen ostoihin.

Tarvikeostot ylittivät muutetun talousarvion selvästi (toteumaprosentti 144,8). Koronapandemian vuoksi jouduttiin hankkimaan suuria määriä suoja-asuja muun muassa suu-nenäsuojaimia sekä puhdistustarvikkeita etenkin kouluihin ja päiväkoteihin. Oppivelvollisuusiän noston myötä lukion ensimmäisen vuoden opiskelijoiden oppimateriaali- ja tarvikehankinnat lisäsivät tarvikeostoja. Tarvikeostoihin varattu määräraha oli talousarviossa myös jonkin verran alibudjetoitu.

Avustusten ja tukien määrä alitti muutetun talousarvion (toteumaprosentti 87,5).  Kotihoidon ja yksityisen hoidon tukia maksettiin vähemmän kuin edellisenä vuotena. Tähän vaikutti kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen piirissä olevien lasten määrän väheneminen.

Muiden kulujen osalta määrärahat alittivat muutetun talousarvion (toteumaprosentti 75,0).

Sivistystoimialan muutetun talousarvion toimintakate oli -112.062.805 euroa. Toteutunut toimintakate oli -111.707.029 euroa (toteumaprosentti 99,7). Määrärahaa jäi käyttämättä 355.776 euroa. 

Irtaimen investointimäärärahalla hankittiin 4. ja 7. luokkalaisten henkilökohtaiset chromebookit, lukion ensimmäisen vuoden opiskelijoiden tietokoneet sekä yksiköiden toimintaan liittyvää laitteistoa ja kalustoa. Määrärahaan myönnettiin 0,1 miljoonan euron määrärahalisäys, koska maksuttoman toisen asteen edellyttämiin lukiolaisten tietokoneisiin ei ollut alkuperäisessä talousarviossa määrärahoja. Investointien määräraha määrärahamuutoksen jälkeen oli 800.000 euroa. Määrärahaa käytettiin 708.145 euroa (toteumaprosentti 88,5). Määrärahaa jäi käyttämättä 91.855 euroa.