Perustelut
Tahkoluodon merituulipuiston laajennusta koskevan osayleiskaavan luonnosaineisto oli nähtävillä 7.4.-14.5.2021 kaupunginhallituksen 29.3.2021 tekemän päätöksen § 216 mukaisesti. Tammikuussa 2022 on käynyt ilmi, että edellä mainitussa kokouksessa on ollut läsnä päätöksentekijä, jonka vuoksi päätökseen liittyy hallintolain 28 § ja kuntalain 97 § tarkoittama esteellisyys merituulihankkeesta hyötyvän Pori Energia Oy:n hallituksen jäsenyyden vuoksi. Päätökseen sisältyy näin menettelyvirhe, jonka vuoksi päätös joudutaan poistamaan ja tekemään uusi päätös osayleiskaavaluonnoksen asettamisesta nähtäville MRL 62 § ja MRA 30 § tarkoittamalla tavalla.
Menettelyvirheen vuoksi keväällä 2021 nähtävillä olleen kaavaluonnoksen palautetta ei ole mahdollista hyödyntää kaavan jatkovalmistelussa. Sen sijaan hankkeen YVA-lain mukaisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä saatu palaute, joka vastaa sisällöltään pääosin luonnoksesta saatua, on ollut käytettävissä laadittaessa uutta kaavaluonnosta. Näin ollen uutta kaavaluonnosta nähtäville asetettaessa pyydetään lausunnot ja muu palaute uudelleen vastaavalla tavalla kuin kaavan valmisteluvaiheen kuuleminen edellyttää.
Suomen Hyötytuuli Oy:n kanssa tehdyn kaavoitussopimuksen mukaisesti kaupungin yhteyshenkilönä on toiminut elinvoima- ja ympäristötoimialan toimialajohtaja, joka toimii myös kaupungin omistaman Suisto Kiinteistöt Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Suisto Kiinteistöt Oy on ostanut 4.10.2021 Mäntyluodon telakkakiinteistön ja vuokrannut sen energiaratkaisuja toimittavalle Enersense Works Oy:lle. Kaupan myötä syntyneen mahdollisen intressiesteellisyyden välttämiseksi on 5.10.2021 sovittu, että kaupungin edustajana tuulivoimarakentamiseen liittyvissä hankkeissa ja sopimusneuvotteluissa toimii jatkossa teknisen toimialan toimialajohtaja ja kaavanlaadintaan liittyvissä asioissa yleiskaavapäällikkö.
Uusi kaavaluonnos perustuu ympäristövaikutusten arviointimenettelyn vaihtoehtoon 2, jossa tuulivoimaloita esitetään myös Tahkoluodon syväväylän koillispuolelle. Vaihtoehtoon on päädytty, koska sen vaikutusten merkittävyydessä ei todettu YVA-menettelyssä selvää eroa, ja koska kyseinen alue on voimaloiden rakentamiseen teknisesti erittäin soveltuva. Merituulipuisto koostuu enintään 43 meriperustuksille asennettavasta tuulivoimalasta, jotka yhdistetään mantereella sijaitsevaan sähköverkkoon merikaapelein. Sähkönsiirto mantereella toteutetaan olemassa olevilla voimajohdoilla, joita tarvittaessa korjataan tai uusitaan. Tuulivoimaloiden enimmäiskorkeus on 310 metriä ja voimaloiden välinen etäisyys pääsääntöisesti vähintään 1 kilometri. Merituulipuiston keskelle varaudutaan merisähköaseman rakentamiseen, jolloin sähkönsiirto kokonaisuudessaan tapahtuu lyhyemmin kaapelein ja pienemmin sähkönsiirron häviöin. Merituulipuiston vuosituotannoksi on arvioitu voimaloiden nimellistehosta, määrästä ja paikallisista olosuhteista sekä voimaloiden toisiinsa aiheuttamista vanahäviöistä riippuen 1000-1900 GWh.
Merituulipuisto rakentuu vaiheittain, usean vuoden aikana. Voimalan komponentit valmistetaan tehdas- ja konepajaolosuhteissa. Työ merellä käynnistyy perustuspaikkojen ruoppauksella ja pohjan valmistelulla. Maissa valmistetut perustukset kuljetetaan aluksilla tai kelluttamalla asennuspaikalle, jossa ne nostetaan erityisen kaluston avulla paikoilleen. Perustukset täytetään kiviaineksella ja sen ympärille muodostetaan samasta aineksesta eroosiosuoja. Voimalat pyritään pystyttämään moreenipohjille. Pehmeät maa-ainekset poistetaan tarvittaessa ruoppaamalla ja ruoppausaines läjitetään erikseen suunnitelluille alueille, joilla läjityksen ja sen aiheuttaman veden samentumisen haitalliset vaikutukset pystytään minimoimaan. Läjityssuunnitelmassa on tarkasteltu kuutta erillistä läjitysaluetta. Osaa ruopatuista massoista voidaan hyödyntää rakentamisessa esimerkiksi tukipenkereissä. Kaikki suunnitellut läjitysalueet on arvioitu ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisiksi hyviksi läjituspaikoiksi. Läjityksen aiheuttaman veden samentuman leviäminen on mallinnettu. Lopulliset tuulivoimalan rakentamispaikat ja läjityspaikat ratkaistaan vesilupavaiheessa.
Merituulivoimalat merkitään Väyläviraston ohjeistuksen mukaisesti. Voimaloiden alaosa maalataan määräysten mukaisesti keltaiseksi, muutoin voimalarungot ovat vaaleansävyiset. Perustuksiin lisätään merenkulun edellyttämät navigointivalot. Lentoliikenteen turvallisuuden vuoksi voimalat varustetaan lentoestevaloilla. Alueen keskiosissa valaistus voi olla reunaosia pienitehoisempi, jolla pyritään vähentämään lentoestevalojen vaikutuksia lähiympäristöön. Merkkivalojen näkyvyys korostuu hämärällä ja yöllä.
Voimaloissa käytetään öljyjä ja jäähdytysnesteitä, jonka vuoksi voimalat varustetaan vaurioitumisessa mahdollisesti syntyvät öljyvuodot keräävillä kaukaloilla. Voimaloiden ja roottorin lapojen pinnoitus on kulutusta kestävää, eikä korroosionestoon käytetä ns. myrkkymaaleja. Voimaloita huolletaan noin kaksi kertaa vuodessa sekä muulloin tarpeen mukaan. Voimaloiden tekninen käyttöikä on 20-25 vuotta, mutta komponentteja ja tarvittaessa voimaloita kokonaisuudessaan uusimalla merituulipuiston elinkaareksi on suunniteltu 70 vuotta. Purkamisvaiheen toimenpiteet ovat vastaavantyyppiset kuin rakentamisessa. Kierrätyskelpoiset komponentit ja materiaalit käsitellään materiaalien edellyttämällä tavalla. Perustukset joko puretaan kokonaan pois tai tasataan merenkulun edellyttämällä tavalla. Purkamisesta vastaa tuulivoimatoimija.
Merituulihankkeen taustalla ovat kokemukset Tahkoluodon olemassa olevasta merituulipuistosta, jota varten on laadittu 2006-2015 kattavasti selvityksiä. Merituulipuiston laajentamisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn osana on laadittu muun muassa näkymäalueanalyysi ja maisemavaikutusten havainnollistaminen valokuvasovittein, melu- ja välkemallinnukset, kyselyt asukkaille ja kalastajille, linnustoselvityksiä, silakan kutualueiden kartoitukset, Natura-arviointi Gummandooran Saariston alueelle, selvitys vedenalaisista biotoopeista, sedimenttitutkimuksia, merenkulun simulointia ja tarkastelu hankkeen suhteesta maakuntakaavoihin.
YVA-menettelyn jälkeen selvityksiä on täydennetty ja päivitetty saadun palautteen ja yhteysviranomaisen perustellun päätelmän mukaisesti. Täydennyksiin kuuluvat Gummandooran Natura-arvioinnin päivitys, vedenalaisen luonnon kartoitus, linnustovaikutusten arviointi, levähtäjälaskennat, selkälokkiseuranta sekä pesimälinnustoselvitys. Aiempia kyselyitä on täydennetty Selkämeren kansallispuiston käyttäjille tehdyllä kyselyllä. Rakentamisen edellyttämien ruoppausten läjitysten osalta on tehty suunnittelmat sekä haitta-ainetutkimukset, sekä toimenpiteiden vaikutusten arviointiin liittyvät virtaus- ja vedenlaatumallinnukset. Meriliikenteen osalta on pidetty aluksenkäsittelysimuloinnin työpaja, selvitetty merituulipuiston tutkavaikutukset sekä vaikutukset satelliittipaikannusjärjestelmiin, tehty talvimerenkulun jäänavigoinnin kenttäkokeet sekä merituulipuiston rakentamisen edellyttämän väylämuutoksen yleissuunnitelma. Vesilupavaiheeseen jäävät tehtäviksi meriarkeologinen inventointi sekä hankkeen tarkempi riskinarviointi.
Täydentävien selvitysten pohjalta on voitu todeta, ettei merituulipuiston rakentamisella ja toiminnalla ole merkittäviä heikentäviä vaikutuksia Gummandooran saariston Natura-alueen arvoihin. Ruoppausten osalta on arvioitu ruoppausainesten määrät ja laatu, sekä todettu läjitysalueiden olevan ohjeiston mukaisia hyviä läjityspaikkoja. Ruoppauksen ja meriläjityksen aiheuttama samentuman leviäminen on mallinnettu ja todettu samentuman rajoittuvan pääosin pohjakerroksiin ja samentumisvaikutusten olevan pääosin paikallisia. Lyhytaikaisesti samentumavaikutuksia voi kuitenkin olosuhteista riippuen levitä kauemmaskin. Haitta-ainetutkimusten mukaan ruopattavat ainekset ovat puhtaita ja meriläjityskelpoisia.
Vedenalaisten luontokartoitusten avulla on voitu todeta, ettei alueella esiinny vedenalaisia hiekkasärkkiä. Riuttojen osalta edustavuutta ilmentävä rakkohauruvyöhyke puuttuu, joten riuttoja ei ole pidetty erityisen edustavina. Uhanalaisia punaleväpohjia esiintyy hankealueella 1,5-11,9 metrin syvyydessä, jonka vuoksi kaavaluonnoksessa on määrätty alimmaksi rakentamissyvyydeksi 12 metriä. Sinisimpukkapohjiin ei arvioida koituvan olennaisia vaikutuksia.
Meriliikenteen selvitysten ja navigointisimuloinnin seurauksena väylän suoja-aluetta on voitu kaventaa viranomaisten hyväksymällä tavalla. Voimaloiden sijaintia on muutettu suhteessa väylään niin, että Traficomin edellyttämä 500 metrin etäisyys väyläalueeseen toteutuu. Merituulipuiston toteutuminen edellyttää kahden voimalan osalta erikseen vielä väylän muutosta.
Lähimmät vakituiset asuinrakennukset sijaitsevat Tahkoluodossa ja Parkkiluodossa noin 5 kilometrin etäisyydellä. Reposaareen etäisyyttä on lähimmillään noin 6 km. Lähimmät loma-asunnot sijaitsevat Iso-Enskerissä noin 2,5 km etäisyydellä kaava-alueesta ja noin 4,5 km etäisyydellä lähimmästä voimalapaikasta. Laadittujen mallinnusten perusteella tuulivoimaloista aiheuvat melu- ja välkevaikutukset eivät ylitä melun ohjearvoja eivätkä hankkeiden arvioinneissa yleisesti käytettyjä välkerajoja. Virkistyskäyttöä on Reposaaren lisäksi suuremmissa saarissa mm. Iso-Enskerissä sekä veneilijöiden käyttämissä laituri- ja ankkuripaikoissa. Merituulivoimala-alueen näkyvyysalueella on lisäksi lukuisia lintutorneja, ulkoilureittejä ja katselupaikkoja. Merituulivoimalat näkyvät laajalle alueelle, mutta kyse on lähinnä vapaan merihorisontin muuttumisesta tuulivoimaloiden rakentuessa, sekä erityisesti yöaikaisesta lentoliikenteen merkkivalaistuksesta. Alueelle suuntautuu sekä vapaa-ajan että ammattikalastusta, joille koituu haittaa veden samentumisesta rakentamisvaiheessa.
YVA-selostusvaiheen jälkeen suunnitelmaan on palautteen, laadittujen lisäselvitysten ja tarkennettujen suunnitelmien perusteella tehty muutoksia. Pienemmältä alueelta väylän koillispuolelta on poistetty kaksi voimalaa ja voimaloita on kokonaisuudessaan siirretty etäämmäksi Gummandooran Natura-alueesta, Selkämeren kansallispuistosta, olemassa olevasta merituulipuistosta, lähisaarista, loma-asutuksesta ja väyläalueesta samalla tv-aluetta supistaen. Ruoppausmassat on arvioitu voimalakohtaisesti maalajeittain ja kyseisille läjitysmassoille on laadittu läjityssuunnitelma. Kaapelisuunnitelmaa on päivitetty ja poistettu kansallispuiston läpi kulkeva reitti. Rakennettuun merituulipuistoon nähden jää nyt noin 3 kilometrin vapaa lentokäytävä linnustolle. Voimaloita ei sijoiteta alle 12 metrin vesisyvyyteen vedenalaisten luontoarvojen suojelemiseksi. Ohjeelliset voimalapaikat sijoittuvat 15-45 metrin syvyyteen. Melu- ja välkemallinnus, osa havainnekuvista ja näkemäalueanalyysit on päivitetty vastaamaan sijoitussuunnitelmaa. Myös vaikutusten arviointeja on päivitetty uusien selvitysten ja muuttuneen hankesuunnitelman perusteella.
Voimaloiden sijaintipaikat on merkitty edelleen ohjeellisina mahdollisimman kantaville moreenipohjille ruoppaustarpeen minimoimiseksi. Sijainnin merkitseminen ohjeellisena on vakiintunut käytäntö tuulivoimahankkeissa ja se on perusteltua etenkin merituulihankkeissa, joissa sijainnin tarkemmat edellytykset selviävät vasta vesilupavaiheessa. Voimalat sijaitsevat aiempiin hankesuunnitelmiin verrattuna tiiviimmin, mikä vähentää hieman haitallisia vaikutuksia maisemaan sekä ympäröivien alueiden virkistyskäyttöön. Myös merikaapeleiden ja sähköaseman sijainnit on esitetty samoin perustein ohjeellisina. Tuulivoimaloiden maksimimäärä on 43, mutta hanke voi toteutua teknistaloudellisten seikkojen vuoksi myös tätä pienempänä muun muassa siksi, että syvimmät ja samalla mantereelta etäisimmät voimalapaikat edellyttävät rakentamiselta tavanomaisesta poikkeavaa kalustoa. Voimalat voivat toteutua myös maksimikorkeutta matalampina, riippuen rakentamispäätöshetkellä tarjolla olevista voimalaratkaisuista.
Kaavamääräyksissä on aiemmin mainitun 12 metrin syvyysrajoituksen lisäksi todettu meriarkeologisen inventoinnin ja vesilain mukaisten lupien tarve, voimaloiden tarkan sijainnin ilmoittaminen puolustusvoimille sekä meri- ja lentoliikennettä turvaavia määräyksiä, joita on laadittu yhteistyössä IAIA:n, Liikenne- ja viestintäviraston sekä Väyläviraston kanssa. Kaavamääräys edellyttää minimoimaan jatkosuunnittelussa haitallisia vaikutuksia laivaliikenteeseen sekä ympäristöarvoihin. Toimenpiteissä alueella tulee ottaa myös huomioon silakan kutualueet. Puolustusvoimat ei 1.3.2022 päivätyn lausunnon mukaan vastusta suunnitelman mukaisia muutoksia tuulivoimaloiden rakentamiseksi Tahkoluodon alueelle.
Kaiken kaikkiaan hankesuunnitelma ja siihen sekä uusiin selvityksiin perustuva uusi kaavaluonnos onnistuu valmistelijan käsityksen mukaan turvaamaan tuulivoimahankkeen toteutettavuuden sekä vähentämään rakentamisesta ja toiminnasta koituvia haitallisia vaikutuksia aiempiin hankesuunnitelmiin verrattuna. Kaupunkisuunnittelu puoltaa hankkeen jatkovalmistelua.
Kaavaluonnoksen nähtävilläoloaikana järjestetään yleisötilaisuus, joka mahdollisuuksien mukaan pidetään lähitilaisuutena. Vallitsevan koronapandemian vuoksi varaudutaan kuitenkin edelleen myös etänä järjestettävään yleisötilaisuuteen.
Liitenumerot viittaavat kaavaselostuksen liiteluetteloon. Taustamateriaalina toimii lisäksi YVA-menettelyn aineisto, johon voi tutustua ympäristöhallinnon yhteisessä verkkopalvelussa osoitteessa: https://www.ymparisto.fi/porimerituulipuistoYVA.
Ehdotus
Esittelijä
-
Aino-Maija Luukkonen, kaupunginjohtaja, aino-maija.luukkonen@pori.fi
Kaupunginhallitus päättää
1. poistaa 29.3.2021 tekemänsä päätöksen § 216 menettelyvirheen vuoksi,
2. asettaa tuulivoimahanketta koskevan 14.2.2022 päivätyn osayleiskaavaluonnoksen nähtäville MRL 62 § ja MRA 30 § mukaisella tavalla viranomaisten ja muiden osallisten kuulemista varten sekä
3. antaa kaupunkisuunnittelun tehtäväksi kuuluttaa kaavaluonnos nähtäville, pyytää lausunnot, huolehtia muista kaavoituksen edellyttämistä käytännön järjestelyistä sekä tehdä asiakirjoihin tekniset korjaukset kaupunkisuunnittelun yhteystietoihin sekä mahdollisen muun vuorovaikutuksen varmistamisen osalta.
Pöytäkirja tarkastetaan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa.
Päätös
Esittelijä poisti asian esityslistalta.
__________________________
Merkitään, että Juha Mäkelä oli kokouksessa läsnä tämän asian käsittelyn aikana 16.50 - 16.53.
Merkitään, että Lauri Kilkku poistui esteellisenä (yhteisöjäävi) tämän asian käsittelyn ajaksi. Lauri Kilkku on Suisto Kiinteistöt Oy:n hallituksen puheenjohtaja.
Merkitään, että tämän asian jälkeen käsiteltiin asia § 130.