Valmistelija
Sini Setälä, palvelussuhdepäällikkö, sini.setala@pori.fi
Perustelut
Kaupunginhallitus on myöntänyt täyttöluvan eläinlääkärin viralle 17628004 kokouksessaan 5.10.2020 § 563. Virka sisältyy eläinlääkintäyksikön henkilöstösuunnitelmaan, jonka elinvoima- ja ympäristölautakunta on hyväksynyt kokouksessaan 23.09.2020 10 §. Vakituista virkaa koskeva hakuilmoitus julkaistiin KuntaRekry-palvelussa ja työvoimahallinnon verkkosivuilla 3.-24.11.2020:
”Kaupungineläinlääkärin virka- ja praktiikkatehtävät suur- ja pieneläinten hoidossa yhteistoiminta-alueen kaikilla vastaanotoilla tarpeen mukaan työskennellen. Virkaan sisältyy päivystysvelvollisuus viiden eläinlääkärin kesken jaettuna (1/5). Kaupungineläinlääkärin toiminta-alueena on Pori, Ulvila, Nakkila, Harjavalta sekä Eurajoki. Viran kelpoisuusvaatimuksena on eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinto tai ulkomaisen eläinlääkärin tutkinnon suorittaminen, joka on Suomessa laillistettu. Edellytämme valmiutta ja innostusta päivystystyöhön sekä suur- että pieneläinten hoitamiseen ja virkatehtävien suorittamiseen. Arvostamme monipuolista kokemusta edellä mainituista sekä kykyä toimia tiimissä.”
Virkaa haki yhteensä neljä hakijaa, joista kolme eläinlääkintäyksikön päällikkö on haastatellut yhdessä eläinlääkäri
[peitetty] kanssa. Edellytetyn koulutuksen, työkokemuksen ja suoritettujen haastatteluiden perusteella eläinlääkintäyksikön päällikkö esitti virkaan valittavaksi 1.1.2021 alkaen
[peitetty] ja hänen kieltäytymisensä varalle
[peitetty].
Eläinlääkäri
[peitetty] on tehnyt virkavalinnasta oikaisuvaatimuksen, jonka elinvoima- ja ympäristölautakunta on päätöksellään 10.2.2021 § 3 hylännyt.
[peitetty] on tehnyt elinvoima- ja ympäristölautakunnan päätöksestä valituksen Turun hallinto-oikeuteen ja vaatinut valintapäätöksen kumoamista ja hänen valitsemistaan virkaan.
Turun hallinto-oikeus on pyytänyt Porin kaupunginhallitusta hankkimaan elinvoima- ja ympäristölautakunnan lausunnon asiasta.
Elinvoima- ja ympäristölautakunnan lausunto:
Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 5 §:n mukaan sellaiseen virkasuhteeseen, joka on ollut julkisesti haettavana, voidaan ottaa vain henkilö, joka on hakenut sitä kirjallisesti ennen hakuajan päättymistä ja silloin täyttää kelpoisuusvaatimukset. Hakemukseen on liitettävä selvitys hakijan kelpoisuudesta. Edelleen saman lain 6 §:n mukaan virkasuhteeseen ottamisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. Lisäksi virkasuhteeseen otettavalla on oltava erikseen säädetty tai kunnan päättämä erityinen kelpoisuus.
Perustuslain (731/1999) 125 §:n 2 momentin mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Edellä mainittua säännöstä koskevan hallituksen esityksen (HE 1/1998 vp) yksityiskohtaisten perustelujen mukaan taidolla tarkoitetaan lähinnä koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja. Lain esitöiden mukaan kyvyllä viitataan yleisesti tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilön ominaisuuksiin, kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koetellulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita ja nuhteetonta käytöstä. Yleisiä nimitysperusteita on tulkittava yhteydessä asianomaisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin, joihin liittyen on otettava huomioon myös viran nimi ja tehtäväpiiri sekä virkaan kuuluvat konkreettiset työtehtävät.
Virkavalinnan yhteydessä suoritettavassa ansiovertailussa huomioidaan hakijoiden koulutus, aikaisempi työkokemus ja sellaiset hakijan ominaisuudet, tiedot ja taidot, jotka ovat eduksi tehtävien hoitamisessa. Ansiovertailussa huomioon otettavat asiat tulee pystyä osoittamaan yksiselitteisesti ja objektiivisesti. Henkilön sopivuus, soveltuvuus, työkyky ja muut vastaavat työnhakijan arvionvaraiset henkilökohtaiset ominaisuudet voivat olla valintaperusteena ja ne voidaan ottaa huomioon mahdollisena työnantajan oikeuttamisperusteena valita tehtävään vähemmän ansioitunut hakija.
Yhdenvertaisuuslain (1325/2014) 2 §:n 1 momentin mukaan lakia sovelletaan julkisessa toiminnassa. Saman lain 8 §:n 1 momentin mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Edelleen saman lainkohdan mukaan syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen. Saman lain 10 §:ssä säädetään tarkemmin, mitä syrjinnällä tarkoitetaan. Syrjintä on välitöntä, jos jotakuta kohdellaan henkilöön liittyvän syyn perusteella epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta on kohdeltu, kohdellaan tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa.
Naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain (609/1986) 7 §:n mukaan välitön ja välillinen syrjintä sukupuolen perusteella on kiellettyä. Saman lain 8 §:n mukaan työnantajan menettelyä on pidettävä tässä laissa kiellettynä syrjintänä, jos työnantaja työhön ottaessaan taikka tehtävään tai koulutukseen valitessaan syrjäyttää henkilön, joka on ansioituneempi kuin valituksi tullut toista sukupuolta oleva henkilö, jollei työnantajan menettely ole johtunut muusta hyväksyttävästä seikasta kuin sukupuolesta taikka jollei menettelyyn ole työn tai tehtävän laadusta johtuvaa painavaa ja hyväksyttävää syytä.
Korkeimman oikeuden oikeuskäytännön mukaan (KKO 2005:24, KKO 1996:141) työnantaja saa syrjintään syyllistymättä arvioida ja painottaa hakijoiden ansioita tavalla, jonka työnantaja katsoo parhaiten edistävän tehtävän menestyksellistä hoitamista. Tällöin hakijoiden ansioituneisuutta tulee tarkastella erityisesti suhteessa työnantajan ilmoittamiin painotuksiin. Olennaista on, että työnantajan valitsema painotus on myös objektiivisesti arvioiden perusteltavissa tehtävän hoidon kannalta. Edelleen em. oikeuskäytännön mukaan kelpoisuuden täyttyessä ei esimerkiksi korkeampaa koulutusta pidetä välttämättä lisäansiona, vaan merkityksellisempää on koulutuksen sisällöllinen sopivuus tai suuntautuneisuus haettavana olevan tehtävän kannalta.
Korkein hallinto-oikeus on ratkaisussaan KHO:2020:10 arvioinut julkiseen virkaan hakeneiden ansioituneisuuden arvioimisen perusteita. KHO:n ratkaisun mukaan hakijoita vertailtaessa nimitysperusteita on arvioitava kokonaisuutena, jossa koulutuksen ja työkokemuksen ohella on otettava huomioon myös hakijan viran hoitamisen kannalta merkitykselliset henkilökohtaiset ominaisuudet, joita ovat esimerkiksi työn luonne ja henkilön sopivuus tehtävään. Viran vaatimuksia on arvioitava objektiivisesti ja ennen muuta siltä kannalta, mitä viran luonteesta ja tehtävistä on esitetty hakuvaiheessa.
Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva eläinlääkärin virkavalinta on perustunut kokonaisharkintaan siitä, kenellä kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto huomioon ottaen on arvioitu olevan parhaat edellytykset viran menestykselliseen hoitamiseen. Koulutuksen ja työkokemuksen lisäksi on arvioitu viran hoitamisen kannalta merkityksellisiä henkilökohtaisia ominaisuuksia. Hakijoiden henkilökohtaisten ominaisuuksien vertailu on toteutettu haastatteluilla. Tämän harkinnan perusteella on valittu ansioitunein hakija.
Sekä
[peitetty] että virkaan valitulla
[peitetty] on virkaan vaadittava eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinto Helsingin yliopistosta.
[peitetty] ja
[peitetty] erona on se, että
[peitetty] on hakeutunut heti valmistuttuaan erikoiseläinlääkärin koulutusohjelmaan, josta hän arvioi valmistuvansa vuonna 2022.
[peitetty] ei ole erikoiseläinlääkärin koulutusta.
[peitetty] on suorittanut lisä- ja täydennyskoulutuksena säteilysuojelu eläinröntgentoiminnassa -koulutuksen.
[peitetty] lisä- ja täydennyskoulutukset ovat hygieniakoulutuksia sekä hierojakoulutus. Hierojakoulutuksella ei ole merkitystä eläinlääkärin työssä. Hygieniakoulutukset eivät suoraan tue praktikkoeläinlääkärin työtehtävissä vaadittua osaamista, koska hygieenikkoeläinlääkärin tehtäviä ei sisälly nyt käsiteltävänä olevaan virkaan. Erikoistumiskoulutukseen hakeutuminen puolestaan osoittaa
[peitetty] olevan kiinnostunut praktikkoeläinlääkärin tehtävistä ja halukas hankkimaan uutta tietoa alalta koulutuksella, joka vaatii pitkää sitoutumista.
[peitetty] viimeisimmästä työkokemuksesta, joka on päivystävän eläinlääkärin sijaisuus Kotkan kaupungilla vuonna 2016, on kulunut jo useita vuosia.
[peitetty] on kokemusta kunnaneläinlääkärin viransijaisuuksista vuodesta 2015 alkaen ja hän on valmistumisensa (2017) jälkeen lähes yhtäjaksoisesti ollut virkasuhteessa tai suorittanut opiskeluun liittyvää harjoittelua yliopiston eläinklinikalla, mikä osoittaa hänen kykenevän kokoaikaiseen työskentelyyn sekä olevan halukas kehittämään itseään ammatissaan. Myös varalle valittu
[peitetty] on tehnyt lähes yhtäjaksoisesti sijaisuuksia kunnallisten työnantajien palveluksessa valmistumisestaan 2015 alkaen.
Eläinlääkintäyksikön päällikkö sekä kaupungineläinlääkäri
[peitetty] ovat haastatelleet
[peitetty] aikaisemmin samana vuonna, 28.1.2020, toisen viranhaun yhteydessä. Hänen haettuaan myöhemmin samana vuonna toista virkaa, ei uuden haastattelun katsottu olevan tarpeellinen, koska molemmat
[peitetty] hakemat virat olivat praktiikkaeläinlääkärin virkoja ja haastattelut ovat olleet samansisältöisiä, joten aiempi haastattelu otettiin
[peitetty] kohdalla nyt puheena olevassa haussa huomioon. Sillä, että valittajan osalta on käytetty aiemmin vuonna 2020 tehtyä haastattelua, ei ole ollut vaikutusta haastattelun oikeudenmukaisuuteen ja hakijoiden yhdenvertaiseen kohteluun. Eri aikoina suoritetut haastattelut ovat samalla tavoin mitanneet mm. hakijoiden valmiutta ja innostusta päivystystyöhön, suur- että pieneläinten hoitamiseen sekä soveltuvuutta työyhteisöön. Haastattelut ovat siten olleet vertailukelpoisia.
[peitetty] kertoi haastattelussa haluavansa kaikkein mieluiten työskennellä yhteisvastaanotolla eli vastaanotolla, jossa työskentelee useampia eläinlääkäreitä. Hän on myös Porin kaupungilla sijaisuuksia tehdessään työskennellyt pitkään samalla vastaanotolla toisen eläinlääkärin kanssa ja kertoi haastattelussa yhteistyön sujuneen hyvin.
[peitetty] kertoi myös pystyvänsä työskentelemään millä tahansa yhteistoiminta-alueen vastaanotoista. Syksyllä 2020
[peitetty] oli tehnyt kaupungilla sekä suur- että pieneläinpäivystyksiä että yhteispäivystyksiä ongelmitta.
[peitetty] on sijaisuuksiensa aikana myös osallistunut aktiivisesti ja rakentavasti yksikön työkokouksiin. Varalle valittu
[peitetty] on ollut sijaisena Porin kaupungilla ja osoittanut tällöin mm. monipuolisuutensa ja tiimityöskentelykykynsä.
[peitetty] on osoittanut olevansa halukas päivystämään sekä suur- että pieneläimiä. Lisäksi
[peitetty] on ilmaissut painokkaasti olevansa kiinnostunut erityisesti nautapraktiikasta.
[peitetty] ei haastattelussaan kyennyt perustelemaan, miksi hän olisi halunnut työskennellä nimenomaan Porin kaupungineläinlääkärinä niissä tehtävissä, joita haettavana olleeseen virkaan sisältyy.
[peitetty] ei esimerkiksi vastannut kysymykseen siitä, oliko hänellä visiota eläinlääkintähuollon kehittämisestä Porissa. Haastattelujen perusteella
[peitetty] tiimityöskentelykyky ja aktiivinen ote työtehtäviin arvioitiin
[peitetty] paremmaksi.
Virkaan valitun
[peitetty] ja varalle valitun
[peitetty] työkokemuksen ja työhistorian todettiin tukevan
[peitetty] paremmin auki olevan viran vaatimuksia, joihin olennaisena osana kuuluu päivystysvelvollisuus. Hakijoiden vertailussa merkitystä on annettu ammatillisten tietojen ja taitojen ajantasaisuudelle. Kaupungineläinlääkärin tulee työssään tuntea hyvin myöskin eläinsuojelulainsäädäntö sekä eläinten pitoon liittyvä lainsäädäntö sekä seurata aktiivisesti molemmissa tapahtuvia muutoksia ja uudistuksia.
[peitetty] on työskennellyt Porin kaupungin avoimissa sijaisuuksissa jo pidemmän aikaa ja osoittanut täten jaksavansa ja pystyvänsä henkisesti ja fyysisesti raskaaseen kunnallisen praktikkoeläinlääkärin työhön.
[peitetty] sijaistusjaksoihin on osunut ajanjaksoja, jolloin päivystämistä on ollut resurssipulan takia paljon ja hän on käytännössä osoittanut jaksavansa kantaa vaaditun työrasitteen.
[peitetty] tiedot ja taidot arvioitiin olevan täysin ajan tasalla. Vaikka
[peitetty] on pitkä kokemus eläinlääkärinä, hänen edellisestä virkasuhteestaan praktikkoeläinlääkärinä on kulunut jo sen verran aikaa, että on mahdollista, että hänen tietotaitonsa praktikkoeläinlääkärinä ei enää ole samalla tavalla ajan tasalla kuin jatkuvasti työssä olleella
[peitetty].
Puheena olevassa eläinlääkärin tehtäväkuvassa on painottunut osaaminen sekä suur- että pieneläinten hoitamiseen sekä valmius ja innostus päivystämiseen. Hakijoiden ansioita vertailtaessa ratkaisevaa on ollut se, millaista asiantuntemusta kullakin hakijalla on katsottu olevan heidän koulutuksensa ja työkokemuksensa perusteella tehtäväkuvan mukaisten tehtävien menestykselliseen hoitamiseen.
[peitetty] on erikoistumisopintojensa myötä sekä kaupungilla työskennellessään osoittanut kiinnostuksensa erityisesti märehtijöiden fysiologiaan ja sairauksiin, mikä seikka katsottiin hyvänä lisänä Porin kaupungineläinlääkäreiden tiimiin, jossa ei ennestään ollut märehtijäpuolen osaajaa. Lisäosaamista märehtijöiden eläinlääkinnän osalta tarvittiin, kun kaupunki luopui 2021 vuoden alusta ostopalvelusopimuksesta, jolla se oli ostanut Lavian alueen eläinlääkintäpalvelun. Lavialla on tukirajojen takia huomattavasti Poria vilkkaampaa lypsykarja- sekä lihakarjataloutta.
[peitetty] ei saadun selvityksen perusteella ollut vastaavalla tavalla sellaista erityisosaamista, jota Porin kaupungineläinlääkäreiden tiimissä ei vielä olisi ollut.
[peitetty] on todennut valituksessaan, että häntä syrjitään kollektiivisesti eläinlääkärivalinnoissa. Porin kaupungin elinvoima- ja ympäristölautakunnalle on jäänyt oikaisuvaatimuksen ja valituksen johdosta edelleen epäselväksi, mihin
[peitetty] viittaa väitteellään, että häntä olisi syrjitty kollektiivisesti tai että häntä olisi syrjitty ikänsä, etnisen taustansa ja ”luotettavien väärien huhujen” perusteella. Porin kaupunki on syrjintään syyllistymättä voinut painottaa työn suorittamisen kannalta merkityksellisiä ansioita, joita voidaan pitää objektiivisesti arvioiden hyväksyttävinä. Hakijoiden ansiovertailulle on ollut asianmukaiset ja avoinna olevan viran tehtäväkuvaan liittyvät perusteet. Kysymyksessä ei ole yhdenvertaisuuslaissa tai tasa-arvolaissa tarkoitettu kielletty syrjintätilanne.
Suoritettu ansiovertailu on täyttänyt perustuslain asettamat vaatimukset, koska nimitysharkinta on perustunut kokonaisharkintaan, jossa viran kelpoisuusvaatimuksina olleiden koulutuksen ja muiden hakuilmoituksessa ilmoitettujen valintaperusteiden ohella on otettu huomioon myös viran hoitamisen kannalta merkitykselliset hakijan henkilökohtaiset taidot ja ominaisuudet. Valintaa ei ole miltään osin perusteltu tai tehty syrjittyihin perusteisiin vedoten.
Edellä mainituin perustein eläinlääkärin virkavalintamenettely on suoritettu asianmukaisesti perustuslain 125 §:n yleiset nimitysperusteet täyttäen ja valitus tulisi hylätä perusteettomana.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Pöytäkirja tämän asian osalta päätettiin tarkastaa välittömästi kokouksessa.
Kokouskäsittely
Merkitään, että eläinlääkintäyksikön päällikkö Elina Sipilä poistui kokouksesta klo 17.08 asian esittelyn ja päätöksenteon jälkeen.